Sairaanhoitajien tiedot vanhusten lääkehoidosta
Härkönen, Anne-Marie; Kotiranta, Anne (2005)
Härkönen, Anne-Marie
Kotiranta, Anne
2005
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602102524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602102524
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa valmistuvien sairaanhoitajien ja työelämässä olevien sairaanhoitajien vanhusten lääkehoitotietoja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää minkälaista koulutusta sairaanhoitajat ovat saaneet ja kuinka he kehittäisivät vanhusten lääkehoidon koulutusta.
Tutkimuksemme on kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella ja avoimilla kysymyksillä. Valmistuvista sairaanhoitajista 59 % vastasi kyselyyn ja työelämässä olevista sairaanhoitajista 50 %. Valmistuville sairaanhoitajille tutkimus tehtiin syksyllä 2004 ja työelämässä oleville sairaanhoitajille keväällä 2005.
Muodostimme teoreettisen viitekehyksen perehtymällä vanhusten lääkehoitoa käsittelevään materiaaliin. Teoriatiedon etsimisen jälkeen laadimme kyselylomakkeen.
Valmistuvien ja työelämässä olevien sairaanhoitajien vanhusten lääkehoitotiedoissa oli kehittämisen varaa. Työelämässä olevilla sairaanhoitajilla oli paremmat tiedot vanhusten lääkehoidosta, kuin valmistuvilla sairaanhoitajilla. Valmistuvat sairaanhoitajat vastasivat parhaiten kysymyksiin lääkkeiden vaiheista elimistössä vanhuksilla. Työelämässä olevat sairaanhoitajat vastasivat parhaiten kysymyksiin lääkkeiden vaiheista elimistössä vanhuksilla. Valmistuvilla sairaanhoitajilla oli heikot lääkelaskutaidot. Työelämässä olevien sairaanhoitajien lääkelaskutaidoista ei voida tehdä johtopäätöksiä, sillä vain 20 % laski lääkelaskun. Avoimien kysymysten pohjalta nousi esille tarve lisätä lääkehoidon opetusta sairaanhoitajien koulutuksessa, ja järjestää työelämässä oleville sairaanhoitajille lisäkoulutusta vanhusten lääkehoidosta.
Toivomme että opinnäytetyöstämme on hyötyä sairaanhoitajakoulutuksen vanhusten lääkehoito opetuksen kehittämisessä ja sairaanhoitajien lisäkoulutuksen tarpeen arvioinnissa. Toivomme että sairaanhoitajien omia toiveita hyödynnetään vanhusten lääkehoitokoulutuksen sisältöä mietittäessä.
Tutkimuksemme on kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella ja avoimilla kysymyksillä. Valmistuvista sairaanhoitajista 59 % vastasi kyselyyn ja työelämässä olevista sairaanhoitajista 50 %. Valmistuville sairaanhoitajille tutkimus tehtiin syksyllä 2004 ja työelämässä oleville sairaanhoitajille keväällä 2005.
Muodostimme teoreettisen viitekehyksen perehtymällä vanhusten lääkehoitoa käsittelevään materiaaliin. Teoriatiedon etsimisen jälkeen laadimme kyselylomakkeen.
Valmistuvien ja työelämässä olevien sairaanhoitajien vanhusten lääkehoitotiedoissa oli kehittämisen varaa. Työelämässä olevilla sairaanhoitajilla oli paremmat tiedot vanhusten lääkehoidosta, kuin valmistuvilla sairaanhoitajilla. Valmistuvat sairaanhoitajat vastasivat parhaiten kysymyksiin lääkkeiden vaiheista elimistössä vanhuksilla. Työelämässä olevat sairaanhoitajat vastasivat parhaiten kysymyksiin lääkkeiden vaiheista elimistössä vanhuksilla. Valmistuvilla sairaanhoitajilla oli heikot lääkelaskutaidot. Työelämässä olevien sairaanhoitajien lääkelaskutaidoista ei voida tehdä johtopäätöksiä, sillä vain 20 % laski lääkelaskun. Avoimien kysymysten pohjalta nousi esille tarve lisätä lääkehoidon opetusta sairaanhoitajien koulutuksessa, ja järjestää työelämässä oleville sairaanhoitajille lisäkoulutusta vanhusten lääkehoidosta.
Toivomme että opinnäytetyöstämme on hyötyä sairaanhoitajakoulutuksen vanhusten lääkehoito opetuksen kehittämisessä ja sairaanhoitajien lisäkoulutuksen tarpeen arvioinnissa. Toivomme että sairaanhoitajien omia toiveita hyödynnetään vanhusten lääkehoitokoulutuksen sisältöä mietittäessä.