Kokemusasiantuntijuuden rakentuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään 2000-luvulla Suomessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Vehmola, Mari (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602102544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602102544
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kokemusasiantuntijuuden rakentumista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta kokemusasiantuntijuuden merkityksestä, roolista ja kehityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tuoden esiin kokemusasiantuntijuuteen liittyviä mahdollisuuksia, haasteita ja kehittämiskohteita. Tutkimuskysymyksenä katsauksessa oli, miten kokemusasiantuntijuus on vakiintunut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää Suomessa 2000-luvulla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus koostui tutkimuskysymyksen asettamisesta, tiedonhaun prosessista, aineiston analysoinnista ja tulosten esittämisestä. Tutkimusaineistoksi valikoitui neljä artikkelia, kaksi Pro gradu -tutkielmaa, yksi maisterintutkielma, yksi kandidaatintutkielma ja yksi väitöskirja. Opinnäytetyöhön valikoitunut tutkimusaineisto analysointiin teemoittelemalla, josta esiin nousi kolme teemaa: yksilöllinen kehitys kokemusasiantuntijaksi, kokemusasiantuntijan määritelmä, roolit ja tehtävät sekä kokemusasiantuntijuuden asema sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Kokemusasiantuntijuus on moniulotteinen ilmiö, joka nähdään pääasiassa positiivisena. Kokemusasiantuntijuus on ollut osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuosikymmenien ajan mutta siitä on kehittynyt tunnistettavampi toimintamuoto 2000-luvulla. Kokemusasiantuntijatoiminnan nähdään tuovan lisäarvoa palvelujärjestelmälle, asiakkaille ja kokemusasiantuntijoille. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että kokemusasiantuntijuus on vakiintunut osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja mutta sen vakiinnuttaminen palvelujärjestelmään on vielä kesken. Edelleen tarvitaan rakenteellista tukea, resurssien turvaamista ja kokemuksellisen asiantuntemuksen tunnustamista tasa-arvoisena am-matillisen tiedon rinnalla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus koostui tutkimuskysymyksen asettamisesta, tiedonhaun prosessista, aineiston analysoinnista ja tulosten esittämisestä. Tutkimusaineistoksi valikoitui neljä artikkelia, kaksi Pro gradu -tutkielmaa, yksi maisterintutkielma, yksi kandidaatintutkielma ja yksi väitöskirja. Opinnäytetyöhön valikoitunut tutkimusaineisto analysointiin teemoittelemalla, josta esiin nousi kolme teemaa: yksilöllinen kehitys kokemusasiantuntijaksi, kokemusasiantuntijan määritelmä, roolit ja tehtävät sekä kokemusasiantuntijuuden asema sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Kokemusasiantuntijuus on moniulotteinen ilmiö, joka nähdään pääasiassa positiivisena. Kokemusasiantuntijuus on ollut osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuosikymmenien ajan mutta siitä on kehittynyt tunnistettavampi toimintamuoto 2000-luvulla. Kokemusasiantuntijatoiminnan nähdään tuovan lisäarvoa palvelujärjestelmälle, asiakkaille ja kokemusasiantuntijoille. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että kokemusasiantuntijuus on vakiintunut osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja mutta sen vakiinnuttaminen palvelujärjestelmään on vielä kesken. Edelleen tarvitaan rakenteellista tukea, resurssien turvaamista ja kokemuksellisen asiantuntemuksen tunnustamista tasa-arvoisena am-matillisen tiedon rinnalla.