Tieto- ja viestintäjärjestelmät johto- ja tilannekeskuksessa
Niemi, Ville (2026)
Niemi, Ville
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602112568
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602112568
Tiivistelmä
Opinnäytetyön oli tarkoitus kuvata kenttäjohtojärjestelmän, hätäkeskustieto-järjestelmän sekä viranomaisverkko VIRVEn hyödyntämistä operatiivisessa pelastustoimessa, pelastustoimen johtamisessa sekä tilannekuvan luomisessa ja ylläpitämisessä. Työ tehtiin Helsingin Kaupungin Pelastuslaitosta varten.
Tavoite oli lisätä kokemuksia dokumenttien ja asioiden kirjaamisesta kenttä-johtojärjestelmään sekä hätäkeskusjärjestelmään. Tavoitteena oli parantaa tilannekeskuspäivystäjien osaamista ja tietoisuutta käytettävyydestä hätäkeskustietojärjestelmästä ja kenttäjohtojärjestelmästä Helsingin Pelastuslaitoksen Eteläisellä yhteistoiminta-alueella. Lisäksi oli tavoitteena tuottaa materiaalia, joka selventää nykyisiä hyvinvointialueiden järjestelyitä, joita voidaan hyödyntää uusien tilannekeskuspäivystäjien perehdytyksessä.
Opinnäytetyön käytännön osuus liittyi KEJOn eli kenttäjohtojärjestelmän käyttöönottoon ja järjestelmän opiskeluun ominaisuuksien ja toimintojen osalta. Syventyminen koski myös ERICA-hätäkeskusjärjestelmää. Käyttäjien haastattelu oli osa opinnäytetyötä ja menetelmää, jolla kerättiin käyttäjäkokemuksia ja kehitysideoita.
Työn tuloksena voidaan todeta, että tilannekeskusuudistus on onnistunut ja ERICA- sekä KEJO-järjestelmät vastaavat nykyisiä tarpeita. Johtopäätöksenä Virve uudistus oli tiedossa oleva asia ja erittäin tarpeellinen uudistus.
Tavoite oli lisätä kokemuksia dokumenttien ja asioiden kirjaamisesta kenttä-johtojärjestelmään sekä hätäkeskusjärjestelmään. Tavoitteena oli parantaa tilannekeskuspäivystäjien osaamista ja tietoisuutta käytettävyydestä hätäkeskustietojärjestelmästä ja kenttäjohtojärjestelmästä Helsingin Pelastuslaitoksen Eteläisellä yhteistoiminta-alueella. Lisäksi oli tavoitteena tuottaa materiaalia, joka selventää nykyisiä hyvinvointialueiden järjestelyitä, joita voidaan hyödyntää uusien tilannekeskuspäivystäjien perehdytyksessä.
Opinnäytetyön käytännön osuus liittyi KEJOn eli kenttäjohtojärjestelmän käyttöönottoon ja järjestelmän opiskeluun ominaisuuksien ja toimintojen osalta. Syventyminen koski myös ERICA-hätäkeskusjärjestelmää. Käyttäjien haastattelu oli osa opinnäytetyötä ja menetelmää, jolla kerättiin käyttäjäkokemuksia ja kehitysideoita.
Työn tuloksena voidaan todeta, että tilannekeskusuudistus on onnistunut ja ERICA- sekä KEJO-järjestelmät vastaavat nykyisiä tarpeita. Johtopäätöksenä Virve uudistus oli tiedossa oleva asia ja erittäin tarpeellinen uudistus.
