Selvitys Kalliopytingin lastenseimen sisustussuunnitelmasta vuodelta 1941 suunnittelijana Aino Aalto
Alcenius, Tove (2015)
Alcenius, Tove
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505086947
Tiivistelmä
Tutkimuksella haluttiin selvittää Kalliopytingin lastenseimen sisustussuunnitelmaa. Kalliopytinki kuului osana Karhulan teollisuuspuistoon. Alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja suojeltu kohde valtakunnallisesti. Lastenseimi ja tehdas-alue työläisasumuksineen ovat tärkeä osa Karhulan alueen teollisuus historiaa. Lastenseimi oli ensimmäinen Karhulassa joka perustettiin Kalliopytinkiin 1941 tehtaan työntekijöiden alle kolmivuotiaita lapsia varten. Tuolloin tehtiin mittavassa määrin alueelle myös muitakin sosiaalisia parannuksia.
Kalliopytinki paloi 2013 ja se purettiin 2014, jolloin tutkimuksia tehtiin paikan päällä purkutöiden yhteydessä. Rakennus dokumentointiin ja inventoitiin Kymenlaakson museon toimesta. Tutkimus menetelmät olivat pääpainotteisesti tiedonkeruuta kirjalähteiden kautta. Tärkeimpiä lähteitä ovat Aino Aallon piirrokset ja seimestä otetut valokuvat. Tutkimus tulokset ja niiden luotettavuus perustuivat historiallisiin kirjalähteisiin sekä Aalto-museon, Artekin arkistokokoelmiin.
Tutkimustuloksista selvisi Aino Aallon olleen edelläkävijä lastentarhojen sisustus-suunnittelijana. Hän loi Artekille lastentarhojen käyttöön uuden tuotekategorian. Se sisälsi huonekaluja eri tarkoituksiin kuten nukkumiseen, leikkiin ja peseytymiseen ja ruokailuun. Sen lisäksi suunnitelma kattoi säilytysjärjestelmän: lasten aktiviteetit, tilojen huolto, vaatteet, liinavaatteet ja ruokatarpeet. Hän antoi muodon rationaalisuudelle ja ergonomialle joita työtehoseura edisti jo 1920 luvulla. Aino Aalto oli osana Karhulan teollisuusyhteisön kehittäjäverkostoa. Sen ansiosta hänen suunnitelmansa perustuivat kattavaan ymmärryksen. Näin ollen hänen suunnitelmansa toteutettiin lähes sellaisina kuin hän ne esitti. Suunnitelmat tukivat työyhteisön ja lasten päivärytmiä niin hyvin, että kalusteet ja suunnittelu periaatteet ovat nähtävissä vielä meidän päivinämmekin.
Kalliopytinki paloi 2013 ja se purettiin 2014, jolloin tutkimuksia tehtiin paikan päällä purkutöiden yhteydessä. Rakennus dokumentointiin ja inventoitiin Kymenlaakson museon toimesta. Tutkimus menetelmät olivat pääpainotteisesti tiedonkeruuta kirjalähteiden kautta. Tärkeimpiä lähteitä ovat Aino Aallon piirrokset ja seimestä otetut valokuvat. Tutkimus tulokset ja niiden luotettavuus perustuivat historiallisiin kirjalähteisiin sekä Aalto-museon, Artekin arkistokokoelmiin.
Tutkimustuloksista selvisi Aino Aallon olleen edelläkävijä lastentarhojen sisustus-suunnittelijana. Hän loi Artekille lastentarhojen käyttöön uuden tuotekategorian. Se sisälsi huonekaluja eri tarkoituksiin kuten nukkumiseen, leikkiin ja peseytymiseen ja ruokailuun. Sen lisäksi suunnitelma kattoi säilytysjärjestelmän: lasten aktiviteetit, tilojen huolto, vaatteet, liinavaatteet ja ruokatarpeet. Hän antoi muodon rationaalisuudelle ja ergonomialle joita työtehoseura edisti jo 1920 luvulla. Aino Aalto oli osana Karhulan teollisuusyhteisön kehittäjäverkostoa. Sen ansiosta hänen suunnitelmansa perustuivat kattavaan ymmärryksen. Näin ollen hänen suunnitelmansa toteutettiin lähes sellaisina kuin hän ne esitti. Suunnitelmat tukivat työyhteisön ja lasten päivärytmiä niin hyvin, että kalusteet ja suunnittelu periaatteet ovat nähtävissä vielä meidän päivinämmekin.