Sairaanhoitajan valmiudet lapsidiabeetikon hoidossa
Ojala, Jenni (2005)
Ojala, Jenni
2005
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602173057
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602173057
Tiivistelmä
Lasten diabetes on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Vuosittain noin 350-400 alle 16-vuotiasta lasta sairastuu tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetekseen. On tärkeää, että diabeteksen yleistymisen myötä sairaanhoitajilla on riittävästi tietoa diabeteksen hoitotyöstä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajan valmiuksia lapsidiabeetikon hoidossa. Tavoitteena oli lisäksi tutkia, minkälainen tietous sairaanhoitajalla on lapsidiabeetikon hoidossa ja minkälaiset valmiudet sairaanhoitaja kokee omaavansa hoitaessaan lapsidiabeetikkoja.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Keski- Pohjanmaan keskussairaalan lasten vuodeosaston 12 vakituista sairaanhoitajaa. Tutkimusaineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella heinä-elokuussa 2005. Kyselyyn vastasi 9 (75 %) sairaanhoitajaa. Kyselylomakkeen vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että sairaanhoitajien valmiudet lapsidiabeetikon hoidossa ovat hyvät. Sairaanhoitajilla on hyvä tietous diabeteksen oireista ja sokeritasapainosta sekä ketoasidoosista ja hypoglykemiasta. Hoidonohjaus onnistuu sairaanhoitajilta hyvin, joskin vuorovaikutuksessa ja vanhempien tukemisessa koettiin kehittymishaasteita. Pitkä työkokemus koettiin yleisesti vahvuutena lapsidiabeetikon hoidossa. Lisäkoulutuksen katsottiin parantavan sairaanhoitajien valmiuksia. Lisäkoulutusta sairaanhoitajat kaipaavat etenkin insuliinipumppuhoidosta. Sairaanhoitajat olivat erityisen tyytyväisiä diabeteshoitajan sekä osaston omien diabetesvastuuhoitajien aktiiviseen henkilökunnan kouluttamiseen esimerkiksi osastotuntien muodossa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajan valmiuksia lapsidiabeetikon hoidossa. Tavoitteena oli lisäksi tutkia, minkälainen tietous sairaanhoitajalla on lapsidiabeetikon hoidossa ja minkälaiset valmiudet sairaanhoitaja kokee omaavansa hoitaessaan lapsidiabeetikkoja.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Keski- Pohjanmaan keskussairaalan lasten vuodeosaston 12 vakituista sairaanhoitajaa. Tutkimusaineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella heinä-elokuussa 2005. Kyselyyn vastasi 9 (75 %) sairaanhoitajaa. Kyselylomakkeen vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että sairaanhoitajien valmiudet lapsidiabeetikon hoidossa ovat hyvät. Sairaanhoitajilla on hyvä tietous diabeteksen oireista ja sokeritasapainosta sekä ketoasidoosista ja hypoglykemiasta. Hoidonohjaus onnistuu sairaanhoitajilta hyvin, joskin vuorovaikutuksessa ja vanhempien tukemisessa koettiin kehittymishaasteita. Pitkä työkokemus koettiin yleisesti vahvuutena lapsidiabeetikon hoidossa. Lisäkoulutuksen katsottiin parantavan sairaanhoitajien valmiuksia. Lisäkoulutusta sairaanhoitajat kaipaavat etenkin insuliinipumppuhoidosta. Sairaanhoitajat olivat erityisen tyytyväisiä diabeteshoitajan sekä osaston omien diabetesvastuuhoitajien aktiiviseen henkilökunnan kouluttamiseen esimerkiksi osastotuntien muodossa.