Elämänhallinnan tunteen mittari nuorisopsykiatrisen hoitotyön työvälineenä

Abstract

Opinnäytetyössäni tarkastelen elämänhallinnan tunteen mittarin käyttöä hoitajan te­kemässä nuorisopsykiatrisessa arvioinnissa. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi nuor­ten kokemuksia mittarin käytöstä. Tutkimuksen taustateoriana on Antonovskyn (1987) koherenssin tunteen teoria. Kyselylomakkeena käytettiin Antonovskyn alkupe­räisversioista nuorille modifioitua versiota.

Tutkimus on laadullinen, tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Keski­Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopoliklinikalla tutkimukseen osallistui kaksi hoita­jaa ja neljä nuorta. Kaksi kouluterveydenhoitajaa ja neljä kouluterveydenhuollossa asioivaa nuorta muodosti verrokkiryhmän. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysilla.

Tutkimustulosten mukaan sekä hoitajat että nuoret pitivät elämänhallinnan tunteen mittaria käyttökelpoisena nuoren haastattelussa. Nuorisopsykiatrisen poliklinikan hoitajat pitivät sitä hoitotyön tarpeen arvioinnissa yhtenä toimivana hoitotyön diag­nosoinnin apuvälineenä. Sen tarve nähtiin myös nuoren myöhemmän hyvinvoinnin seurannassa varteenotettavana. Terveydenhoitajat arvioivat mittarin käytön soveltu­van erityistä huolta aiheuttavien nuorten kohdalla, ei rutiiniomaiseen käyttöön. Mer­kittävintä oli hoitajien havainto nuoren oman, subjektiivisen kokemuksen esiintulosta mittarin avulla.

Nuoret pitivät elämänhallinnan tunteen mittaria toimivana välineenä vuorovaikutuk­sen luomisessa. Nuoret löysivät mittarin avulla itsestään voimavaroja, ja erityisesti poliklinikalla käyneet nuoret korostivat sitä. He pitivät mittaria hyvänä apuvälineenä omien asioiden pohdinnassa. Nuoret korostivat mittarin kuvaavan parhaiten senhetkis­tä tilannetta ja olivat halukkaita seuraamaan kehitystään toistamalla sen.

Antonovskyn kehittämä elämänhallinnan tunteen mittari soveltuu vuorovaikutuksen kannalta psyykkisesti oireilevan nuoren arviointiin ja sen avulla saadaan uutta tietoa. Sitä voidaan käyttää sekä kouluterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa psyyk­kisen toimintakyvyn ja hoitotyön tarpeen arviointiin.

The purpose of this thesis is to study the benefits of using the Sense of Coherence Questionnaire as a diagnostic aid for developing adolescent psychiatric treatment. The study also focuses on the benefits of the scale as experienced by the adolescent clientele. Anotnovsky' s (1987) Coherence Emotional Theory serves as a hasis of this research. A modified version of Antonovsky's questionnaire was applied.

The research is qualitative, it is compiled from thematic interviews. Two members of the psychiatric nursing staff and four adolescents participated in the research at the Adolescent Psychiatric Clinic at the hospital Central Ostrobothnia. Two School Public Health Nurses and four students made up the comparison group. The data was proc­essed by content analysis.

According to the findings of the research the care personnel and the adolescents found the Sense of Coherence Questionnaire to be a proficient aid för interviewing the adolescent clientele. The nursing staff at the Adolescent Psychiatric Clinic found the sca­le to be a useful tool for assessing follow-up or continuous care treatment. The School public Health Nurses found the assessment scale to be particularly useful with prob­lem patients (adolescents), not receiving routine care. The nursing staff found that the most important feature was the discovery of personal experiences reported by the pa­tients.

The young patients felt that the Sense of Coherence Questionnaire was particularly useful in developing interaction. The questionnaire enabled the young clients to discover their own strengths and the patients of the clinic commented particularly on that benefit. They felt the questionnaire was a valuable aid for self reflection. The young patients emphasized the value of the questionnaire for the best portraying their current situation and were interested in repeating the procedure at a later date for reassess­ment purposes.

Antonovsky's Sense of Coherence Questionnaire is a particularly suitable emotional assessment aid for gathering new information about patients with psychological problems. It is suitable for use by the school nurse and for formal problematic psychologi­cal patients för assessing functional capacity and evaluating treatment options.