Ryhmämuotoinen päihdekuntoutus : Kollaasivideo Päihdekuntoutumisyksikön asiakkaitten kokemuksista

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Päihdekuntoutumisyksikön asiakkaitten kokemuksia ryhmämuotoisesta päihdekuntoutuksesta. Näitä kokemuksia hyödyntäen toteutettiin päihdekuntoutukseen motivoiva video, joka toimii kannustajana ja kuntoutusta tukevana ryhmämateriaalina. Opinnäytetyö tuotti videomateriaalin lisäksi Päihdekuntoutumisyksikön käyttöön tietoutta asiakaskokemuksista. Millaisena ryhmämuotoinen päihdekuntoutuminen koetaan asiakkaitten näkökulmasta ja minkälaista konkreettista apua päihdekuntoutujat kokevat kuntoutusryhmistä saavansa. Opinnäytetyössä korostui yhteistyö Päihdekuntoutumisyksikön ja asiakkaitten kanssa.

Opinnäytetyö on toiminnallinen, ja siinä hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä. Aineiston keräämiseksi Päihdekuntoutumisyksikössä toteutettiin kaksi ohjattua ryhmää hoito- ja kuntoutusosaston asiakkaille. Toinen ryhmistä toteutettiin teemahaastatteluna ja toisessa asiakkaat tekivät visuaalisen työn tunteiden ja kokemusten kuvaamiseksi. Opinnäytetyön toteutus pohjautui haastatteluaineistosta ja toiminnallisesta ryhmästä saatuihin asiakaskokemuksiin, jotka tuotiin esille kollaasivideona.

Asiakkaat kokivat ryhmämuotoisen toiminnan tukevan kuntoutumista. Asiakkaat saavat ryhmistä vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta, perspektiiviä omaan tilanteeseen ja ratkaisuja ongelmiin. Tärkeänä koettiin myös sosiaalisten taitojen kehittyminen ja päihteittä puhuminen. Ryhmän tuen avulla on helpompaa välttää päihteiden käyttö ja kuntoutuminen edistyy. Kuntoutusjakson jälkeiseen elämään asiakkaat kokivat saaneensa ryhmästä apua arjen hallintaan ja keinoja hyvän olon tuottamiseen. Päihdekuntoutuksesta on kuntoutusryhmien ja vertaistuen avulla on mahdollista saada avaimia itsensä kehittämiseen ja tulevaisuuteen suuntaava ajattelu kehittyy. Avoimuuden koettiin lisääntyneen kuntoutuksen aikana.

Kehittämisehdotukset pohjautuvat asiakkaitten kokemuksiin toiminnallisuuden, vertaisuuden ja osallisuuden merkityksestä. Näiden vahvistamiseen ja kehittämiseen olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota ryhmämuotoisessa päihdekuntoutuksessa.

The thesis studies rehabilitees’ experiences of rehabilitation groups for substance abuse for South Karelia Social and Health Care District’s Substance Abuse Rehabilitation Unit. These experiences were carried out utilizing the rehabilitation technique of a motivational video that provides an incentive for the rehabilitation and supportive material for groups. The thesis produced knowledge about rehabilitees’ experiences of the use of the Rehabilitation Unit; how the rehabilitation groups for substance abuse appear to be from the rehabilitees’ perspective and what kind of concrete assistance is perceived from those in the rehabilitation groups. The thesis emphasized the co-operation with professionals and rehabilitees.

This thesis was a functional study which utilized the characteristics of qualitative research. Material was collected from two controlled groups of rehabilitees. First of the sessions was a group interview. In the other session rehabilitees described their emotions and experiences visually. Thesis implementation was based on interview material and the functional group resulting from the rehabilitees’ experiences, which are presented in the collage video format.

Rehabilitees felt that group-based activities supported the rehabilitation. They got peer support, the perspective of their own situation, and solutions to problems. It was felt important to the development of social skills and speaking without the intoxicants. With group support it was easier to avoid substance abuse and rehabilitation progressed. After rehabilitation they felt they received help from the everyday management and ways to produce good feelings. From group-based rehabilitation it is possible to get keys to self-development. Future-oriented thinking and transparency also developed.

Development proposals are based on the rehabilitees’ experience of the functionality and the inclusion of peer significance. It would be good to pay attention to these in group-based substance abuse rehabilitation studies.