Senioritanssi ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn harjoittelumuotona

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia senioritanssin vaikutusta ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn. Tanssiharjoittelujakson pituus oli kahdeksan viikkoa. Tanssiharjoituksia oli kaksi kertaa viikossa ja yhden tanssiharjoittelukerran pituus oli 60 minuuttia.

Tässä opinnäytetyössä fyysistä toimintakykyä kuvaavia tekijöitä ovat tasapaino, kävelynopeus ja alaraajojen lihasvoima. Tasapainoa mitattiin yhden jalan seisomistestillä, kävelynopeutta 10 metrin maksimaalisen kävelynopeuden testillä ja alaraajojen lihasvoimaa tuoliltanousutestillä.

Opinnäytetyön toteutukseen osallistui 17 yli 63-vuotiasta koehenkilöä (n=17) Kouvolan alueelta. Koehenkilöistä 15 oli naisia. Koehenkilöt rekrytoitiin Voimaa Vanhuuteen -ohjelman avulla. Tutkimustulosten analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics 21 -ohjelmistoa.

Opinnäytetyön tulosten perusteella kahdeksan viikon senioritanssiharjoittelujakson aikana koehenkilöiden tuoliltanousutestin tulos parani 10 % (p=.003). Tasapainotestin tuloksissa ei tapahtunut muutosta (p=.917). Kävelynopeus hidastui harjoittelujakson aikana 6 % (p=.012).

The purpose of this thesis was to research the effects of senior dance for older people’s physical function. The dance exercise period length was 8 weeks. There were two dance exercises a week and one exercise took 60 minutes.

In this thesis the physical function consisted of balance, walking speed and lower limb muscle strength. Balance was measured with the one leg standing test, the walking speed with 10 meters maximal walking speed test, and the lower limb muscle strength with the stand up from a chair test.

In thesis intervention there were 17 subjects. All subjects were over 63-years old and they live in Kouvola. Fifteen subjects were women. The subjects were recruited from the “Voimaa Vanhuuteen” (Strength in Aging) project. The re-search results were analyzed with IBM SPSS Statistics 21-software.

In the research results, after the 8 weeks dance exercise period, the subjects stand up from chair test outcome improved by 10 % (p=.003). In the balance test there was no change (p=.917). In walking speed there was 6 % deteriora-tion in results (p=.012).