Strategisen johdon näkemyksiä OKR-mallin haasteista ja mahdollisuuksista kolmannen sektorin organisaatiossa
Koski, Juha (2026)
Koski, Juha
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603033664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603033664
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää strategian toteuttamista ja arviointia noin kolmensadan työntekijän kolmannen sektorin organisaatiossa, joka oli saanut valmiiksi uuden strategian ja valinnut OKR-mallin käyttöön strategian toteutusta varten. OKR-mallissa tiimit luovat strategiasta johdetut kvartaalitavoitteet ja näiden avaintulokset, jonka jälkeen tiimit luovat ja toteuttavat avaintuloksia edistäviä tehtäviä. Kohdeorganisaatiossa OKR-mallista oli tehty oma sovellus, jossa johtoryhmä asetti tavoitteet ja avaintulokset ja tiimit liittyivät niihin luomalla avaintuloksia edistäviä tehtäviä.
Tietoperustan mukaan strategian toteutuksen tulisi olla koko organisaation yhteistyötä. Onnistumiseen vaikuttaa myös se, kuinka itse strategia on tehty. Tärkeää on henkilöstön ja sidosryhmien osallistaminen, joustava strategiaprosessi, strategian tarkastelu useammasta näkökulmasta, strategian kiinnittäminen päivittäiseen tekemiseen sekä sopivan syvällinen strategiatyö. Sen jälkeen strategiasta vastaavien johtajien aktiivisuudella sekä esihenkilöiden hyvällä muutosjohtamistyöllä on mahdollista saada strategian toteutusta ja arviointia kehitettyä.
Organisaatiossa toteutettiin laadullinen tutkimus, jossa teemahaastattelujen avulla tutkittiin strategisen johdon näkemyksiä OKR-mallin haasteista ja mahdollisuuksista kolmannen sektorin organisaatiossa. Tutkimuksessa haastateltiin kahta hallituksen jäsentä, kahta johtoryhmän jäsentä sekä kahta yksikön johtajaa.
Tutkimustulosten mukaan keskeistä on strategiasta vastaavien johtajuus. Ilman systemaattista ja pitkäjänteistä strategista johtamista strategiset tulokset jäävät heikoiksi. Tutkimuksen mukaan OKR-malli helpottaa johtajuutta ja sen avulla voidaan edistää strategian toteuttamista, myös kolmannen sektorin organisaatiossa. Strategian arvioinnissa OKR-mallia olisi mahdollista hyödyntää, mutta tätä organisaatio ei ollut vielä tehnyt. Organisaation olisi hyvä luoda rakenteellisia ratkaisuja arviointitiedon hankkimiseksi, johon OKR-malli tarjoaa hyvän lähtökohdan.
Johtopäätöksenä esitetään, että mikään yksittäinen tekijä tai painotus ei takaa hyvää strategian toteutusta ja arviointia. Kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattoman toimijan on tärkeää kommunikoida organisaatiolle selkeästi, millaista muuta, kuin taloudellista tulosta, strategialla haetaan. Lisäksi tarvitaan aktiivista johtamista ja koko organisaation yhteistyötä sekä strategisen johtamisen ja palautteen saamisen rakenne strategian arvioinnin kehittämiseksi.
Kehittämisehdotusten mukaan strategiasta vastaavan johtoryhmän strategiajohtamisosaamista ja sitoutumista strategiaan voisi kasvattaa koulutuksella tai muulla perehdyttämisellä. Organisaatiossa voisi myös luoda rakenteellisia ratkaisuja tuloksellisuuden systemaattiselle arvioinnille, jossa lähtökohta arvioinnille on organisaation OKR-malli. Arvioinnin ja sen perusteella tehdyt toimenpiteet voisi toteuttaa esimerkiksi strategiakauden puolivälitarkasteluna.
Tietoperustan mukaan strategian toteutuksen tulisi olla koko organisaation yhteistyötä. Onnistumiseen vaikuttaa myös se, kuinka itse strategia on tehty. Tärkeää on henkilöstön ja sidosryhmien osallistaminen, joustava strategiaprosessi, strategian tarkastelu useammasta näkökulmasta, strategian kiinnittäminen päivittäiseen tekemiseen sekä sopivan syvällinen strategiatyö. Sen jälkeen strategiasta vastaavien johtajien aktiivisuudella sekä esihenkilöiden hyvällä muutosjohtamistyöllä on mahdollista saada strategian toteutusta ja arviointia kehitettyä.
Organisaatiossa toteutettiin laadullinen tutkimus, jossa teemahaastattelujen avulla tutkittiin strategisen johdon näkemyksiä OKR-mallin haasteista ja mahdollisuuksista kolmannen sektorin organisaatiossa. Tutkimuksessa haastateltiin kahta hallituksen jäsentä, kahta johtoryhmän jäsentä sekä kahta yksikön johtajaa.
Tutkimustulosten mukaan keskeistä on strategiasta vastaavien johtajuus. Ilman systemaattista ja pitkäjänteistä strategista johtamista strategiset tulokset jäävät heikoiksi. Tutkimuksen mukaan OKR-malli helpottaa johtajuutta ja sen avulla voidaan edistää strategian toteuttamista, myös kolmannen sektorin organisaatiossa. Strategian arvioinnissa OKR-mallia olisi mahdollista hyödyntää, mutta tätä organisaatio ei ollut vielä tehnyt. Organisaation olisi hyvä luoda rakenteellisia ratkaisuja arviointitiedon hankkimiseksi, johon OKR-malli tarjoaa hyvän lähtökohdan.
Johtopäätöksenä esitetään, että mikään yksittäinen tekijä tai painotus ei takaa hyvää strategian toteutusta ja arviointia. Kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattoman toimijan on tärkeää kommunikoida organisaatiolle selkeästi, millaista muuta, kuin taloudellista tulosta, strategialla haetaan. Lisäksi tarvitaan aktiivista johtamista ja koko organisaation yhteistyötä sekä strategisen johtamisen ja palautteen saamisen rakenne strategian arvioinnin kehittämiseksi.
Kehittämisehdotusten mukaan strategiasta vastaavan johtoryhmän strategiajohtamisosaamista ja sitoutumista strategiaan voisi kasvattaa koulutuksella tai muulla perehdyttämisellä. Organisaatiossa voisi myös luoda rakenteellisia ratkaisuja tuloksellisuuden systemaattiselle arvioinnille, jossa lähtökohta arvioinnille on organisaation OKR-malli. Arvioinnin ja sen perusteella tehdyt toimenpiteet voisi toteuttaa esimerkiksi strategiakauden puolivälitarkasteluna.
