Rikostaustaisten naisten näkemyksiä naiserityisistä palveluista, niiden vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin rikostaustaisten naisten kokemuksia naiserityisistä palveluista sekä niiden koetusta vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin ammattilaisten näkemyksiä naiserityisestä työstä ja palveluiden toteutumisesta Rikosseuraamuslaitoksen, julkisen sektorin sekä järjestöjen toiminnassa. Tavoitteena oli tuoda esiin naisten kokemuksia ja näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi rikosseuraamusten aikana ja niiden jälkeen. Teoreettisena viitekehyksenä oli käsitys naiserityisestä työotteesta sukupuolisensitiivisenä, elämäntilanteen huomioivana lähestymistapana sekä ymmärrys rikostaustaisten erityisen haavoittuvasta asemasta.

Aineisto tutkimukseen kerättiin kaksivaiheisesti. Rikostaustaisten naisten haastattelut (N=12) toteutettiin yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja järjestötoimijan kanssa. Haastatteluista muodostetut alustavat teemat esiteltiin ammattilaisille ja opiskelijoille etäyhteyksin järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, joka toimi opinnäytetyön kehittämistehtävänä. Tilaisuudessa osallistujat (N=39) keskustelivat annetuista teemoista pienryhmissä, ja osallistujien dokumentoimat muistiinpanot muodostivat toisen tutkimusaineiston. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Haastatteluaineiston keskeisenä tutkimustuloksena naiserityinen työote näyttäytyi vahvimmin järjestötoimijoiden tarjoamissa palveluissa ja Rikosseuraamuslaitoksen tarjoama tuki koettiin riittämättömäksi. Tietoisuus naiserityisyydestä oli vaihtelevaa. Vain naisille suunnattujen palveluiden lisäksi rikostaustaiset naiset liittivät naiserityisyyteen esimerkiksi traumatietoisuuden, kohtaamisen taidot ja turvallisuuden tunteen. Naiserityisen työotteen ohessa palveluissa tulisi tunnistaa ja huomioida myös yksilöllisiä tuen tarpeita paremmin liittyen esimerkiksi arjenhallintaan, hyvinvointiin, rikosten ja päihteidenkäytön käsittelyyn, vanhemmuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin sekä vapautumisen valmisteluun. Lisäksi kokemusasiantuntijoita toivottiin hyödynnettävän palveluissa ja niiden kehittämisessä nykyistä enemmän. Ammattilaisten näkemykset vahvistivat samat kehittämistarpeet. Ammattilaiset myös näkivät kohtaamisen ja asiakkaan osallistamisen merkitykselliseksi yksilöllisten palvelutarpeiden tunnistamisessa. Molemmissa aineistoissa merkittävimmäksi haasteeksi naiserityisyyden toteutumiselle näyttäytyi resurssien ja osaamisen riittämättömyys. Tulosten perusteella naiserityisyyteen liittyvää osaamista ja palveluiden tuntemusta tulisi lisätä ja vahvistaa entisestään, jotta palveluiden tavoitettavuutta ja vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Näin voitaisiin myös vaikuttaa rikosten uusimisriskiin.

The thesis examined the experiences of women with criminal backgrounds regarding gender-specific services, as well as their perceived effectiveness and development needs. In addition, the study explored professionals’ views on gender-specific work and the implementation of such services within the Prison and Probation Service of Finland, the public sector, and non-governmental organizations. The aim was to highlight women’s experiences and perspectives to support the development of services during and after criminal sanctions. The theoretical framework was grounded in an understanding of gender-specific approaches as gender-sensitive, attentive to life situations, and informed by the recognition of the particularly vulnerable position of women with criminal backgrounds.

The research data were collected in two phases. Interviews with women with criminal background (N=12) were conducted in cooperation with the Prison and Probation service and a third-sector organization. The preliminary themes derived from these interviews were presented to professionals and students during an online discussion session, which served as the development task of the thesis. In this session, participants (N=39) discussed the themes in small groups, and the notes they documented formed the second part of the research material. The data were analyzed using inductive content analysis.

The interview findings indicated that gender-specific practice was most evident in the services provided by third-sector organizations, while the support offered by the Prison and Probation Service was perceived as insufficient. Awareness of gender-specific approaches varied. In addition to services exclusively for women, the participants associated gender-specificity with such elements as trauma-informed practice, interpersonal skills, and a sense of safety. Alongside a gender-specific approach, services should also better recognize and address individual support needs related, for example, to everyday life management, wellbeing, addressing crime and substance use, parenting, social relationships, and preparation for release. Participants also expressed a desire for greater involvement of experts by experience in service provision and development. Professionals’ views supported the same development needs. They also emphasized the importance of meaningful encounters and client involvement in identifying individual service needs. In both data sets, the greatest challenge to implementing gender-specific practices was the lack of resources and expertise. Based on the findings, knowledge related to gender-specificness and awareness of available services should be further strengthened in order to improve service accessibility and effectiveness. This could also help reduce the risk of reoffending.