"Niitä parhaimpia hetkiä perhe-elämässä" - Selvitys kunnan sosiaalitoimen asiakasperheiden sisäisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation kokemisesta
Karhukorpi, Kirsi; Rauhala, Eira (2005)
Karhukorpi, Kirsi
Rauhala, Eira
2005
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603053772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603053772
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kunnan sosiaalitoimen asiakasperheiden kokemuksia perheen sisäisestä vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta. Selvityksen tarkoituksena oli etsiä erilaisia työmenetelmiä sosiaalitoimen henkilöstölle, joiden avulla he voivat työskennellä asiakasperheiden kanssa siten, että myös lapsen ääni tulisi kuuluville. Lisäksi työssä on osuus siitä, miten asiointi ja yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on koettu.
Selvityksen kohderyhmänä oli neljä sosiaalitoimen asiakasperhettä, joissa oli tänä vuonna (2005) 10-16 vuotta täyttänyt lapsi. Vastaajia oli yhteensä kahdeksan, neljä äitiä ja neljä nuorta (12-16-vuotiaita). Tietoa hankittiin kyselykaavakkeella. Vastaukset analysoitiin kahdella eri menetelmällä. Avoimet vastaukset sisällönanalyysillä ja Likert-asteikon kysymykset laskennallisella menetelmällä.
Tuloksista päätellen perheen sisäinen vuorovaikutus ja kommunikaatio koettiin vastaajien mielestä hyväksi ja toimivaksi, vaikka joitakin vaikeuksia sekä ongelmia löytyi. Nuoren ääni tuli kuuluville perheissä hyvin. Nuori otettiin huomioon perheen keskusteluissa ja päätöksenteossa ikään sopivalla tavalla. Sosiaalitoimen kanssa asiointi koettiin yleisesti hyväksi. Nuorten osalta nousi esille, että he kaipaavat enemmän ymmärrystä ja kuuntelemista.
Tulosten perusteella suosittelemme Kunnan sosiaalitoimelle seuraavia työmenetelmiä: vanhemmuuden ja itsenäistyvän nuoren roolikartat, huolen puheeksi ottaminen, ratkaisukeskeinen ja voimavaralähtöinen työote sekä läheisneuvonpito. Lisäksi mukana on suosituksia siitä, miten kohdata murrosikäinen nuori.
Selvityksen kohderyhmänä oli neljä sosiaalitoimen asiakasperhettä, joissa oli tänä vuonna (2005) 10-16 vuotta täyttänyt lapsi. Vastaajia oli yhteensä kahdeksan, neljä äitiä ja neljä nuorta (12-16-vuotiaita). Tietoa hankittiin kyselykaavakkeella. Vastaukset analysoitiin kahdella eri menetelmällä. Avoimet vastaukset sisällönanalyysillä ja Likert-asteikon kysymykset laskennallisella menetelmällä.
Tuloksista päätellen perheen sisäinen vuorovaikutus ja kommunikaatio koettiin vastaajien mielestä hyväksi ja toimivaksi, vaikka joitakin vaikeuksia sekä ongelmia löytyi. Nuoren ääni tuli kuuluville perheissä hyvin. Nuori otettiin huomioon perheen keskusteluissa ja päätöksenteossa ikään sopivalla tavalla. Sosiaalitoimen kanssa asiointi koettiin yleisesti hyväksi. Nuorten osalta nousi esille, että he kaipaavat enemmän ymmärrystä ja kuuntelemista.
Tulosten perusteella suosittelemme Kunnan sosiaalitoimelle seuraavia työmenetelmiä: vanhemmuuden ja itsenäistyvän nuoren roolikartat, huolen puheeksi ottaminen, ratkaisukeskeinen ja voimavaralähtöinen työote sekä läheisneuvonpito. Lisäksi mukana on suosituksia siitä, miten kohdata murrosikäinen nuori.