Eläimet ihmisen hyvinvoinnin tukijoina : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää eläinavusteisten interventioiden vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli koota ajantasaista tietoa eläinavusteisten menetelmien hyödyistä ja haasteista eri asiakasryhmien parissa.

Tulokset osoittivat, että eläinavusteiset interventiot ja palvelut tarjoavat monipuolista tukea erityisesti muistisairaiden kognitiiviselle ja psykososiaaliselle toimintakyvylle. Menetelmät voivat parantaa muistisairaiden elämänlaatua, lisätä sosiaalista osallistumista sekä vähentää neuropsykiatrisia oireita, kuten levottomuutta ja masennusta. Hevostehostetut palvelut korostuivat erityisesti fyysisen tasapainon ja emotionaalisen hyvinvoinnin tukemisessa.

Katsauksen haasteina tunnistettiin tutkimusten laadullinen vaihtelu, pienet otoskoot ja pitkäaikaisen seurannan puute, mikä vaikeuttaa tulosten yleistettävyyttä. Myös eläinten hyvinvointiin ja toiminnan turvallisuuteen liittyvät eettiset kysymykset nousivat esiin keskeisinä kehittämiskohteina.

Johtopäätöksenä todetaan, että eläinavusteiset interventiot ovat vaikuttava lääkkeetön menetelmä, joka soveltuu osaksi moniammatillista työtä sosiaali- ja terveysalalla. Menetelmien vakiinnuttaminen osaksi palvelujärjestelmää edellyttää kuitenkin tarkempaa sääntelyä ja lisää korkealaatuista tutkimustietoa.

The purpose of this thesis was to examine the effects of animal-assisted interventions on human well-being within the social and health care sectors. The study was conducted as a descriptive literature review, aiming to aggregate up-to-date information on the benefits and challenges of animal-assisted methods among various client groups.

The results indicate that animal-assisted interventions and services provide versatile support, particularly for the cognitive and psychosocial functional capacity of people with memory disorders. These methods can improve the quality of life for those with memory disorders, increase social participation and reduce neuropsychiatric symptoms such as agitation and depression. Equine-assisted services were specifically highlighted in supporting physical balance and emotional well-being.

Challenges identified in the review included qualitative variation in research, small sample sizes and lack of long-term follow-up, which complicate the generalizability of the results. Ethical questions related to animal welfare, operational safety, and practical hygiene requirements also emerged as key factors to be considered.

In conclusion, animal-assisted interventions are an effective non-pharmacological method suitable for multidisciplinary work in the social and health care sectors. However, establishing these methods as a permanent part of the service system requires stricter regulations and further high-quality research.