Kylvölannoittimen vetolaitteen ja muokkaimen rungon rakenneanalyysi
Ruokoja, Toni (2005)
Ruokoja, Toni
2005
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603063838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603063838
Tiivistelmä
Junkkari Oy:n Maestro-kylvölannoitin esiteltiin syyskuussa 2004. Lähes kaikki koneen osat ovat uusia verrattuna Junkkarin aiempiin koneisiin, mukaan lukien koneen vetolaite. Vetolaitteeseen on nyt myös mahdollista kiinnittää erilaisia etumuokkaimia. Konetta on testattu rnnsaasti käyttökokein, mutta katsottiin myös tarpeelliseksi tutkia rakenteissa esiintyviä jännityksiä rakenneanalyysin keinoin. Kuormitustilanteeksi ajateltiin tapaus, jossa koneeseen on liitetty aallotetuilla kiekoilla varustettu etumuokkain. Tutkittaviksi osiksi täsmentyivät vetorunko, vetoaisa ja muokkaimen runko. Työ päätettiin tehdä tietokoneen FEM-ohjelmaa apuna käyttäen.
Aluksi työssä tehtiin tarvittavat laskelmat, jotta saatiin selville rakenteeseen vaikuttavat voimat. Tämän jälkeen rakenteesta tehtiin tietokoneella FE-malli, johon kyseiset voimat asetettiin vaikuttamaan. Seuraavaksi rakenne analysoitiin, eli laskettiin FEM-ohjelmalla, jolloin jännitykset ja siirtymät ratkesivat. Lopuksi tulokset saatettiin esitettävään muotoon niin yksittäisten jännityskomponenttien, yhdistetyn jännityksen kuin siirtymienkin suhteen. Tulosten oikeellisuuden varmistamiseksi tehtiin myös tarkistuslaskelma manuaalisesti laskemalla.
Saatuja tuloksia voidaan tarkistuslaskelmien pernsteella pitää luotettavina. Analyysin avulla saatiin runsaasti hyödyllistä tietoa rakenteessa esiintyvistä jännityksistä. Tuloksista kävi ilmi muutamia huomionarvoisia kohtia, joissa jännitys oli selvästi muuta rakennetta korkeampi. Kohtien vahvistamista on varmasti harkittava, vaikka niissäkään jännitykset eivät vielä nousseet rakenteen kestävyyden kannalta liian suuriksi.
Aluksi työssä tehtiin tarvittavat laskelmat, jotta saatiin selville rakenteeseen vaikuttavat voimat. Tämän jälkeen rakenteesta tehtiin tietokoneella FE-malli, johon kyseiset voimat asetettiin vaikuttamaan. Seuraavaksi rakenne analysoitiin, eli laskettiin FEM-ohjelmalla, jolloin jännitykset ja siirtymät ratkesivat. Lopuksi tulokset saatettiin esitettävään muotoon niin yksittäisten jännityskomponenttien, yhdistetyn jännityksen kuin siirtymienkin suhteen. Tulosten oikeellisuuden varmistamiseksi tehtiin myös tarkistuslaskelma manuaalisesti laskemalla.
Saatuja tuloksia voidaan tarkistuslaskelmien pernsteella pitää luotettavina. Analyysin avulla saatiin runsaasti hyödyllistä tietoa rakenteessa esiintyvistä jännityksistä. Tuloksista kävi ilmi muutamia huomionarvoisia kohtia, joissa jännitys oli selvästi muuta rakennetta korkeampi. Kohtien vahvistamista on varmasti harkittava, vaikka niissäkään jännitykset eivät vielä nousseet rakenteen kestävyyden kannalta liian suuriksi.