Työn hallinnan kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon lähijohtajien työssä

Abstract

Jatkuvat muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä edellytävät lähijohtajien työn kehittämistä, sillä lähijohtajilla on keskeinen rooli muutosten toteuttamisessa. Muutokset lisäävät myös kiireen kokemusta, jolloin työn hallinnan merkitys korostuu. Kokemus työn hallinnasta on keskeinen tekijä työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Kokemukseen työn hallinnasta vaikuttavat erityisesti työn vaatimusten ja osaamisen välinen tasapaino sekä vaikutusmahdollisuudet työhön.

Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää lähijohtajien työn hallintaa siten, että heille mahdollistuu läsnä oleminen työntekijöiden työarjessa. Opinnäytetyö toteutettiin Kymenlaakson hyvinvointialueella, ja se kohdistui organisaation terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen toimialojen lähijohtajien työhön. Aihe ja tavoitteet tukevat organisaation strategista tavoitetta hyvinvoivasta henkilöstöstä kehittämällä johtamistyötä, vahvistamalla työhyvinvointia ja edistämällä lähijohtajien läsnäoloa työntekijöiden työarjessa. Metodologia oli toimintatutkimus, jossa prosessi eteni sykleittäin. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa organisaation lähijohtajien kokemuksia työn hallinnasta. Tutkimuskysymys oli, miten lähijohtajat kokevat työn hallinnan lähiesihenkilötyössä? Aineisto kerättiin lähijohtajille (N=190) lähetetyllä sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi n=55 lähijohtajaa. Avoimilla kysymyksillä saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Lisäksi kolmessa kysymyksessä aineisto kvantifioitiin eli laskettiin samanlaista työtä kuvaavien työtehtävien määrä. Ensimmäisen syklin johtopäätös oli, että organisaation lähijohtajilla on erilaisia kokemuksia työn hallinnasta. Lähijohtajat kokivat, että he voivat vaikuttaa oman työn sisältöön ja ajankäyttöön, mutta henkilöstön johtamiseen ei ole riittävästi aikaa.

Ensimmäisen syklin tulosten perusteella toisen syklin aiheeksi valittiin itsensä johtamisen menetelmien kartoittaminen järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Syklin tarkoitus oli kartoittaa aikaisempaa tutkimustietoa sosiaali- ja terveydenhuollon lähijohtajien itsensä johtamisen menetelmistä. Tutkimuskysymys oli, mitä itsensä johtamisen menetelmiä sosiaali- ja terveydenhuollon lähijohtajat hyödyntävät aikaisemman tutkimustiedon perusteella? Aineisto haettiin neljästä tietokannasta useiden hakusanojen ja hakulausekkeiden avulla. Hakutuloksena saatiin 2411 tutkimusta ja tiedonhakuprosessin lopputuloksena aineisto valittiin yhdeksästä tutkimuksesta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla, jonka lopputuloksena muodostui kolme itsensä johtamisen menetelmiä kuvaavaa yläluokkaa ja 15 alaluokkaa. Yläluokat olivat ohjauksen ja johtamisen menetelmät, toiminnan jäsentämisen menetelmät ja sosiaalinen toiminta.

Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata lähijohtajien työn hallinnan kehittämissuunnitelma, joka edistää lähijohtajien työn hallintaa siten, että heille mahdollistuu läsnä oleminen työntekijöiden työarjessa. Kehittämiskysymys oli, minkälainen on kehittämissuunnitelma, joka edistää lähijohtajien työn hallintaa siten, että heille mahdollistuu läsnä oleminen työntekijöiden työarjessa? Kehittämissuunnitelman viisi kehittämiskohdetta saatiin liittämällä yhteen ensimmäisen ja toisen syklin laadulliset tulokset. Kolmannessa syklissä toteutettiin sivusykli, jossa pilotoitiin kaksi kehittämissuunnitelman interventiota: digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen ajankäytön ja oman työn suunnittelussa sekä päivittäisten ja viikoittaisten tavoitteiden määrittäminen omalle työlle. Pilotoinnin tarkoitus oli kartoittaa, miten digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen ajankäytön ja oman työn tavoitteiden mukaisessa suunnittelussa edistää lähijohtajan työtehtävien ja ajankäytön hallintaa. Kehittämiskysymys oli, miten digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen ajankäytön ja oman työn tavoitteiden mukaisessa suunnittelussa edistää lähijohtajan työtehtävien ja ajankäytön hallintaa? Pilotointi osoitti, että digitaaliset työvälineet edistivät lähijohtajien työn ja ajankäytön hallintaa selkeyttämällä työn rakennetta ja tukemalla työn suunnittelua.

Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma, joka edistää lähijohtajien työn hallintaa siten, että heille mahdollistuu läsnä oleminen työntekijöiden työyhteisön arjessa. Kehittämiskysymys oli, minkälainen on implementointisuunnitelma, joka edistää lähijohtajien työn hallintaa siten, että heille mahdollistuu läsnä oleminen työntekijöiden työyhteisön arjessa? Implementointisuunnitelma toteutettiin Iowa-mallin mukaisesti. Neljännestä syklistä toteutui ainoastaan suunnittelu- ja toimintavaiheet.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että lähijohtajien työn hallinnan edistäminen edellyttää monipuolisia ja toisiaan täydentäviä toimenpiteitä, joissa keskeisiä ovat itsensä johtamisen menetelmät sekä organisaation rakenteet ja toimintatavat. Digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen ajankäytön ja oman työn tavoitteiden mukaisessa suunnittelussa tuki lähijohtajien työn ja ajankäytön hallintaa selkeyttämällä työpäivän rakennetta, edistämällä ennakointia ja jäsentämällä työn kokonaisuutta.