Rikostaustaisten naisten käsityksiä resilienssistä ja vastoinkäymisistä selviytymisestä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuoda resilienssitutkimus osaksi rikosseuraamusalan tutkimus- ja käytäntökenttää sekä korostaa naiserityisyyden merkitystä erityisesti yhdyskuntaseuraamustyössä. Resilienssin tarkastelu on näkemyksemme mukaan rikosseuraamusalalla erityisen tärkeää, sillä aiemman tutkimuksen perusteella resilienssi on yhteydessä desistanssiin eli rikollisuudesta irrottautumiseen ja rikoksettomaan elämäntapaan siirtymiseen. Tässä tutkimuksessa resilienssiä tarkastellaan rikostaustaisten naisten omien kokemusten kautta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla kahtatoista rikostaustaista naista. Lisäksi aiheesta järjestettiin informatiivinen opintopiiri yhdessä yhdyskuntaseuraamustoimistossa, jolloin kerättiin ammattilaisten kokemuksia naiserityisen työn ja resilienssin yhtymäkohdista. Teemahaastattelurungon teemat muodostettiin aiempien resilienssitutkimusten pohjalta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui resilienssistä, desistanssista ja naiserityisyydestä.

Tutkimustulokset osoittavat, että rikostaustaisten naisten resilienssi rakentuu monisyisessä vuorovaikutuksessa sisäisten ja ulkoisten tekijöiden välillä. Resilienssiä vahvistavina sisäisinä ominaisuuksina tunnistettiin sopeutuvaisuus, reflektiivisyys, sisukkuus, toiveikkuus ja huumori. Resilienssiä heikentäviä sisäisiä tekijöitä olivat vaikeus pyytää apua, itsekriittisyys, rajojen asettamisen haasteet sekä tunteidensäätelyn vaikeudet. Ulkoisista tekijöistä resilienssiä vahvistivat sosiaalinen verkosto, vankeusrangaistus ja ammatillinen tuki sekä aiemmin koetut vastoinkäymiset, jotka olivat osaltaan vahvistaneet uskoa omaan selviytymiseen. Tulokset korostavat resilienssin huomioimisen merkitystä rikosseuraamusalalla, sillä resilienssiä tukemalla voidaan edistää desistanssia ja rikoksetonta elämää. Lisäksi tutkimus tuo esiin tarpeen sukupuolisensitiivisille ja resilienssiä vahvistaville työmenetelmille rikostaustaisten naisten tukemisessa.