Ravintolapäälliköiden ja vuoropäälliköiden työhyvinvointi ravintoloissa : Riihimäen ja Hämeenlinnan alueelta
Mäkinen, Nea (2026)
Mäkinen, Nea
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603134297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603134297
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia ravintola-alan esihenkilöiden työhyvinvointia Riihimäen ja Hämeenlinnan alueella sekä löytää keinoja, millä työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Tavoitteena oli selvittää esihenkilöitä työssään kuormittavat ja tukevat tekijät. Tutkimus oli rajattu vain á la carte -ravintoloihin, jotta tutkimus tuottaisi syvempää tietoa kyseisten ravintolasegmentin esihenkilöiden työhyvinvoinnista. Tutkimus oli rajattu henkilöstöryhmällisesti ravintolapäälliköihin, vuoropäälliköihin ja apulaisravintolapäälliköihin.
Tutkimusmenetelmänä sovelletaan monimenetelmää, eli laadullisen ja määrällisen menetelmien yhdistelmää. Menetelmävalinnan myötä tutkimukseen oli mahdollista saada laadukasta tietoa avoimien kysymysten kautta. Aineisto kerättiin vastaajilta kyselylomakkeella Webropolin kautta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että esihenkilötyö on raskasta ravintola-alalla. Esihenkilöt, jotka vastasivat kyselyyn ovat jokseenkin tyytyväisiä omaan työhyvinvointiin mutta monessa asiassa on vielä parannettavaa. Eniten kuormittavaksi koettiin sairauspoissaolot ja eniten työhyvinvointia tukee työyhteisö. Tutkimuksesta ilmeni, että työhyvinvointia voitaisiin parantaa esimerkiksi lisäämällä avointa keskustelua työpaikalla, kehityskeskusteluita ja työntekijöiden laadukasta koulutusta.
Tavoitteena oli selvittää esihenkilöitä työssään kuormittavat ja tukevat tekijät. Tutkimus oli rajattu vain á la carte -ravintoloihin, jotta tutkimus tuottaisi syvempää tietoa kyseisten ravintolasegmentin esihenkilöiden työhyvinvoinnista. Tutkimus oli rajattu henkilöstöryhmällisesti ravintolapäälliköihin, vuoropäälliköihin ja apulaisravintolapäälliköihin.
Tutkimusmenetelmänä sovelletaan monimenetelmää, eli laadullisen ja määrällisen menetelmien yhdistelmää. Menetelmävalinnan myötä tutkimukseen oli mahdollista saada laadukasta tietoa avoimien kysymysten kautta. Aineisto kerättiin vastaajilta kyselylomakkeella Webropolin kautta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että esihenkilötyö on raskasta ravintola-alalla. Esihenkilöt, jotka vastasivat kyselyyn ovat jokseenkin tyytyväisiä omaan työhyvinvointiin mutta monessa asiassa on vielä parannettavaa. Eniten kuormittavaksi koettiin sairauspoissaolot ja eniten työhyvinvointia tukee työyhteisö. Tutkimuksesta ilmeni, että työhyvinvointia voitaisiin parantaa esimerkiksi lisäämällä avointa keskustelua työpaikalla, kehityskeskusteluita ja työntekijöiden laadukasta koulutusta.
