Melodian ja sanojen hinta : suomenkielisen pop- ja iskelmämusiikin säveltäjien ja sanoittajien tulonmuodostus

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja oli musiikintekijöiden etujärjestönä toimiva Suomen Musiikintekijät ry. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella suomenkielisen pop- ja iskelmämusiikin ammattisäveltäjien ja -sanoittajien tulonmuodostusta, tunnistaa musiikkialan ansaintarakenteisiin liittyviä kehittämistarpeita sekä tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sekä uransa alkuvaiheessa olevien säveltäjien ja sanoittajien tukemisessa että toimeksiantajan edunvalvontatyössä. Opinnäytetyö pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten musiikkialan ansaintarakenteet vaikuttavat säveltäjien ja sanoittajien mahdollisuuksiin harjoittaa ammattiaan kestävällä tavalla.

Työn teoreettinen viitekehys käsittelee populaarimusiikkia, musiikkiteollisuuden toimijoita, musiikintekijän työtä sekä tulonmuodostuksen lähteitä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin monimenetelmällisesti hyödyntäen puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja sähköistä kyselylomaketta. Haastattelut tarjosivat syvällisen yksilötason näkökulman, jota kyselylomakkeen tulokset tukivat, ja menetelmien yhdistelmä mahdollisti sekä nykytilanteen hahmottamisen että kehittämistarpeiden tunnistamisen ansaintarakenteissa.

Kehittämistehtävän keskeiset tulokset muodostivat kokonaisuuden, joka käsitteli tulonmuodostusta, ansaintarakenteiden kehittämistarpeita sekä taloudellisia ja tekijänoikeudellisia suosituksia musiikintekijän uralle. Tulokset osoittivat, että säveltäjien ja sanoittajien tulonmuodostus perustui pääosin tekijänoikeuskorvauksiin, jotka jäivät erityisesti striimausalustoilta vähäisiksi. Lisäksi säveltäjille ja sanoittajille ei yleensä maksettu suoraa kertakorvausta kappaleen julkaisemisen yhteydessä, mikä korosti apurahojen merkitystä sekä tarvetta tarkastella julkaisukorvauksen käyttöönottoa ja tekijänoikeusosuuksien tasajakoa erityisesti tilanteissa, joissa työpanokset jakautuivat epätasaisesti. Tulosten pohjalta uralle annettavina suosituksina nousivat esiin tekijänoikeuksien tuntemus, neuvottelutaidot, taloudenhallinta, kustannussopimuksen harkitseminen ja muista ansiotuloista kiinni pitäminen.

Johtopäätöksenä todettiin, että säveltäjien ja sanoittajien ammatin harjoittaminen taloudellisesti kestävällä tavalla ei voi jäädä yksilöiden vastuulle, vaan sen turvaaminen edellyttää musiikkialan toimijoiden aktiivista yhteistyötä sekä konkreettisia rakenteellisia muutoksia.

The commissioner of this thesis was the Finnish Music Creators’ Association (Suomen Musiikintekijät ry), which operates as an interest organization for professional music creators. The aim of the thesis was to examine the income formation of professional composers and lyricists of Finnish-language pop and schlager music, to identify development needs related to the music industry’s earning structures, and to produce information that can be used both to support composers and lyricists at the early stages of their careers and in the commissioner’s advocacy work. The thesis seeks to increase understanding of how the music industry’s earning structures affect composers’ and lyricists’ opportunities to practice their profession in a sustainable manner.

The theoretical framework of the study addresses popular music, actors within the music industry, the work of a songwriter, and sources of income formation. The data for the thesis were collected using a mixed-methods approach, utilizing semi-structured thematic interviews and an electronic survey. The interviews provided an in-depth individual-level perspective, which was supported by the survey results, and the combination of methods enabled both an understanding of the current situation and the identification of development needs in the earning structure.

The key results of the development task formed a cohesive whole that addressed income formation, development needs in earning structures, and financial and copyright-related recommendations for a songwriter’s career. The results showed that composers’ and lyricists’ income formation was primarily based on copyright royalties, which were particularly low from streaming platforms. In addition, composers and lyricists were generally not paid a direct one-time fee upon the release of a work, which emphasized the importance of grants as well as the need to consider the introduction of publication fees (also referred to as cut fee) and the equal distribution of copyright shares, especially in situations where contributions to a work were unevenly distributed. Based on the results, career-oriented recommendations included knowledge of copyright, negotiation skills, financial management, consideration of publishing agreements, and maintaining income from other sources.

In conclusion, it was stated that practicing the profession of a songwriter in a financially sustainable manner could not be left to the responsibility of individual creators alone. Securing it required active collaboration between music industry actors and concrete structural changes.