Opas monikulttuuristen lasten kuulumisen tunteen tukemiseen varhaiskasvatuksessa
Ahlgren, Aida; Simberg-Aboagye, Mirka (2026)
Ahlgren, Aida
Simberg-Aboagye, Mirka
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603184582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603184582
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää opas varhaiskasvatusyksikön opettajille monikulttuuristen lasten kuulumisen tunteen tukemiseksi. Tavoitteena oli helpottaa varhaiskasvatuksen opettajien työtä sekä tuoda heille uutta käytännön osaamista ja tätä kautta edistää monikulttuuristen lasten kuulumisen tunnetta, monikulttuurista varhaiskasvatusta ja lopulta lasten sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta. Työelämäkumppanina toimi Vantaan kaupunki ja opas kehitettiin yhteistyössä yhden keskikokoisen päiväkotiyksikön kanssa.
Yhteiskunnan moninaistuminen asettaa jatkuvan kehittymisen ja kehittämistyön vaatimuksia suomalaiselle varhaiskasvatukselle. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa arvostetaan kulttuurista moninaisuutta ja nähdään se voimavarana. Monikulttuuristen lasten kuulumisen tunne voi olla hauraampaa kuin valtaväestöön kuuluvien ja laadukkaan inklusiivisen varhaiskasvatuksen edellytyksenä on, että työntekijät ovat kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisia.
Kehittämistyön merkittävin tiedonkeruun väline oli yksikön varhaiskasvatuksen opettajille teetetty kysely. Kyselyllä kartoitettiin varhaiskasvatusyksikön opettajien vahvuuksia ja haasteita monikulttuurisuuden ja monikulttuuristen lasten kuulumisen tunteen käsittelyssä. Lisäksi tiedusteltiin sitä, miten kieli-, kulttuuri- ja katsomuskasvatus jo näkyy yksikössä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi yksikön opettajien kanssa yhteistyössä koottu opas, joka kertoi varhaiskasvatuksen lakisääteisistä velvollisuuksista, tiiviisti Vantaan kieli- kulttuuri ja katsomustietoisen varhaiskasvatuksen käsikirjan asettamat kehittämisen kriteerit, antoi käytännön menetelmiä pedagogiseen toimintaan ja toimintakulttuurin kehittämiseen.
Vaikka opinnäytetyö kehitettiin yhden yksikön tarpeisiin, on sen sisältö yleispätevää ja sovellettavissa muidenkin varhaiskasvatusyksiköiden käyttöön. Lisäksi oppaan esittelemät, moninaisuutta tukevat keinot ovat hyödynnettävissä käsitellessä myös muita moninaisuuden muotoja, ei vain monikulttuurisuutta. Täten kuulumisen tunteen vahvistuminen ei rajoitu vain monikulttuurisiin lapsiin.
Yhteiskunnan moninaistuminen asettaa jatkuvan kehittymisen ja kehittämistyön vaatimuksia suomalaiselle varhaiskasvatukselle. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa arvostetaan kulttuurista moninaisuutta ja nähdään se voimavarana. Monikulttuuristen lasten kuulumisen tunne voi olla hauraampaa kuin valtaväestöön kuuluvien ja laadukkaan inklusiivisen varhaiskasvatuksen edellytyksenä on, että työntekijät ovat kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisia.
Kehittämistyön merkittävin tiedonkeruun väline oli yksikön varhaiskasvatuksen opettajille teetetty kysely. Kyselyllä kartoitettiin varhaiskasvatusyksikön opettajien vahvuuksia ja haasteita monikulttuurisuuden ja monikulttuuristen lasten kuulumisen tunteen käsittelyssä. Lisäksi tiedusteltiin sitä, miten kieli-, kulttuuri- ja katsomuskasvatus jo näkyy yksikössä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi yksikön opettajien kanssa yhteistyössä koottu opas, joka kertoi varhaiskasvatuksen lakisääteisistä velvollisuuksista, tiiviisti Vantaan kieli- kulttuuri ja katsomustietoisen varhaiskasvatuksen käsikirjan asettamat kehittämisen kriteerit, antoi käytännön menetelmiä pedagogiseen toimintaan ja toimintakulttuurin kehittämiseen.
Vaikka opinnäytetyö kehitettiin yhden yksikön tarpeisiin, on sen sisältö yleispätevää ja sovellettavissa muidenkin varhaiskasvatusyksiköiden käyttöön. Lisäksi oppaan esittelemät, moninaisuutta tukevat keinot ovat hyödynnettävissä käsitellessä myös muita moninaisuuden muotoja, ei vain monikulttuurisuutta. Täten kuulumisen tunteen vahvistuminen ei rajoitu vain monikulttuurisiin lapsiin.
