Perehdytyksen kehittäminen Kainuun Osuuspankin henkilöasiakasrahoituksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoite oli kehittää perehdytystä Kainuun Osuuspankin henkilöasiakasrahoituksessa. Tuotoksena syntyi perehdyttämisen kehittämissuunnitelma (kuva 4-7) uusien työntekijöiden perehdytykseen Kainuun Osuuspankin henkilöasiakasrahoituksessa. Tässä opinnäytetyössä kerättiin tietoa henkilöasiakasrahoituksen sekä luottohallinnon toimijoilta perehdytyksen nykytilanteesta sekä kehittämisen toimenpide-ehdotuksista.

Opinnäytetyön ansiosta Kainuun Osuuspankin henkilöasiakasrahoitus sai teoriatietoon ja työntekijöiden palautteisiin pohjautuvan perehdytyksen kehittämissuunnitelman (kuva 4-7) helpottamaan perehdytyksen suunnittelua selkeän rungon avulla. Teoriaosuus pohjautui perehdyttämiseen, oppimiseen, mentorointiin ja työyhteisöön sopeutumiseen. Uuden työntekijän saavuttua esihenkilö voi luoda perehdytyksen aikataulun ja sisällön pohjautuen kehittämissuunnitelmaan. Jokaiselle uudelle työntekijälle mahdollistetaan kehittämissuunnitelman avulla tasalaatuinen perehdytys. Tämä auttaa uusien työntekijöiden oppimista ja työyhteisöön sopeutumista, henkilöasiakasrahoituksen tekijöiden osaamisen varmistamista ja sitä kautta parempaa asiakaskokemusta.

Opinnäytetyön tutkimusongelma voidaan tiivistää seuraavasti: Miten Kainuun Osuuspankin henkilöasiakasrahoituksen perehdytystä voidaan kehittää? Tutkimuskysymykset ovat: Mikä on perehdyttämisen nykytila Kainuun Osuuspankin henkilöasiakasrahoituksessa? Minkälainen perehdytys tukee oppimista? Miten perehdytystä täytyisi kehittää Kainuun Osuuspankin henkilöasiakasrahoituksessa? Vastauksia on saatu teoriatiedosta sekä Webropol-kyselylomakkeella tehdyllä kyselyllä (liite 3) henkilöasiakasrahoituksen sekä luottohallinnon työntekijöiltä.

Tutkimusstrategiaksi valikoitu tapaustutkimus eli case-tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja tiedonkeruumenetelmänä kyselytutkimusta. Kysely (liite 3) sisälsi 10 kappaletta avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin 23 henkilölle ja vastauksia saatiin 16 henkilöltä. Kysely toteutettiin vuoden 2026 tammikuun aikana. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tuloksista kävi ilmi, että perehdytyksen kehittämisessä täytyy kiinnittää huomioita aikataulutukseen, käytännön työn lisäämiseen, perehdytyksen räätälöintiin sekä perehdyttäjien roolien selkeään jakautumiseen.

Kehittämismenetelmänä hyödynnettiin aivoriiheä, joka toteutettiin vuoden 2026 helmikuun aikana. Aivoriiheen osallistui opinnäytetyön tekijä, esihenkilö ja valmentaja. Tämä opinnäytetyö mahdollisti perehdytyksen kehittämisen sekä sen mukanaan tuomat hyödyt uusien työntekijöiden oppimisen ja työyhteisöön sopeutumisen parantamiseksi. Tuotoksena syntyi henkilöasiakasrahoituksen perehdytyksen kehittämissuunnitelma (kuva 4-7), joka tukee uusien henkilöasiakasrahoituksessa aloittavien työntekijöiden työssä oppimista. Kehittämissuunnitelma on jaettu neljään eri kehittämisen painopisteeseen ja niihin pohjautuen määritelty kehittämisen tavoitteet, kehittämisen menetelmät, kehittämisen toimenpiteet käytännössä, vastuuhenkilö, aikataulu sekä seuranta ja arviointi. Pohdinta osiossa käsitellään johtopäätöksiä, jatkotutkimusehdotuksia ja asiantuntijuuden kehittymistä. Teoriatieto tukee tämän opinnäytetyön havaintoja.