Yritysten vesivastuullisuuden kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä: Systeeminen malli ja johtamisen työkalu suomalaisyrityksille – EU-ohjauksen ja valuma-alueyhteistyön konteksti

Abstract

Työn tarkoituksena on kehittää yritysten vesivastuullisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä osoittaa, miten EU-tason ohjaus toimii reunaehtoina; lisäksi työ tuottaa toimeenpantavan etenemismallin, jonka avulla vesivastuullisuudesta muodostuu strategista kyvykkyyttä. Työ on toteutettu ympäristöministeriön hallinnonalalla virkasuhteessa, tiiviissä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa; tuloksia hyödynnetään vesivastuullisuuden kansallisessa kehittämisessä. Työtä tarkastellaan EU-ohjauksen ja valuma-aluekohtaisen (river-basin) yhteistyön kontekstissa.

Teoreettinen perusta yhdistää Five Capitals -mallin (luonnon-, inhimillinen-, sosiaalinen-, rakenne- ja taloudellinen pääoma) kestävyyspääoman dynamiikkaan, jolloin vesivastuu jäsennetään sekä systeemisenä ilmiönä että organisaation sisäisenä kyvykkyytenä. Sääntelykehys (CSRD/ESRS - erityisesti ESRS E3, taksonomia-asetus, yritysvastuudirektiivi CSDDD sekä vesipuitedirektiivi/Weser-linja) toimii reunaehtoina ja varmentamisen perustana. Lisäksi tarkastelu ankkuroituu systeemiajatteluun sekä muotoilu- ja digiekosysteemeihin.

Menetelmänä hyödynnetään palvelumuotoilun tuplatimanttia (ongelman avaaminen-rajaus-kehittäminen-toimitus). Aineistona käytetään kirjallisuutta ja raportteja sekä laadullista kyselyä suomalaisille yrityksille vesivastuullisuuden nykytilasta, sääntelyn vaikutuksista ja työkalutarpeista. Aineistonhallinta, anonymisointi ja eettiset periaatteet on määritelty. Tekoälyagentin hyödyntäminen sekä muut ICT ratkaisut rajataan jatkokehitykseen.

Tuloksena syntyy portfolio, joka jäsentää vesivastuullisuuden johtamista kolmella aikajänteellä. Aloituspaketti tuottaa varhaisia, todennettavia hyötyjä: vedenkäytön tehostuminen valituissa kohteissa, ESRS E3 -tiedon rakenteistaminen ja tarkastuspolun (audit trail) selkeyttäminen, vesiriskien ja lupavalmiuden (lupavelvoitteiden täyttämisen edellytysten) ensitoimet vesipuitedirektiivin (VPD) vesimuodostumakohtaisten ympäristötavoitteiden mukaisesti - ei-heikentämisen periaate ja hyvän tilan/potentiaalin tavoite. Pidemmän aikavälin polut vakiinnuttavat johtamis- ja prosessikyvykkyyden, datan ja varmentamisen, sääntelykyvykkyyden (kyky tulkita ja toimeenpanna vaatimuksia) sekä valuma-alueyhteistyön vesienhoitosuunnitelmien (River Basin Management Plans, RBMP) linjassa, ja mahdollistavat skaalauksen.

Arvioinnin perusteella portfolio selkeyttää priorisointia, parantaa ESRS E3 -valmiutta ja tukee lupaharkinnan edellyttämää läpinäkyvyyttä; siirrettävyys on hyvä, kun valinnat sidotaan vesienhoitoalueen/valuma-alueen tavoitteisiin (vesienhoitosuunnitelmat, RBMP) ja rakenteiseen, yhteentoimivaan dataan. Rajoitteita ovat laadullisen kyselyn otoskoko ja kontekstisidonnaisuus. Johtopäätöksenä suositellaan organisaatiokohtaista vaiheistusta, yhteentoimivan datan vahvistamista, lupa- ja raportointiprosessien tarkastuspolkukäytäntöjen vakiinnuttamista ja valuma-aluepilotteja. Jatkokehittämisessä voidaan arvioida tekoälyagentin tarjoaman toteutustuen hyötyä rakenteisen tiedon haussa ja todennettavuuden vahvistamisessa.

The purpose of this thesis is to develop corporate water stewardship in a changing operating environment and to clarify how EU-level policy functions as boundary conditions; in addition, the thesis produces an actionable implementation pathway that turns water stewardship into a strategic capability. The work was carried out within the administrative branch of the Ministry of the Environment, in close collaboration with experts from the Finnish Environment Institute (Syke); the results are intended to be used in the national development of water stewardship. The thesis is framed within the EU policy and river-basin (catchment) context.

The theoretical foundation combines the Five Capitals model (natural, human, social, structural and financial capital) with the dynamics of sustainability capital, thereby framing water stewardship both as a systemic phenomenon and as an internal organisational capability. The regulatory framework (CSRD/ESRS - especially ESRS E3, the EU Taxonomy, the CSDDD, and the Water Framework Directive/Weser line) provides the boundary conditions and basis for assurance. The analysis is further anchored in systems thinking as well as design- and data ecosystems.

The double-diamond process from service design is applied (discover-define-develop-deliver). Evidence is drawn from literature and reports and from a qualitative survey of Finnish companies on the state of water stewardship, the impacts of regulation and tool needs. Data management, anonymisation and ethical principles are defined. The use of an AI agent as well as other ICT solutions is reserved for future development.

The outcome is a portfolio that structures the management of water stewardship across three time horizons. The starter package yields early, verifiable benefits: efficiency gains in selected water-use hotspots, structuring ESRS E3 data and clarifying the audit trail, first steps for water-risk management and permit readiness - ensuring that permitting prerequisites and documentation are in place - in line with the Water Framework Directive's (WFD) water-body-specific environmental objectives (no-deterioration and good status/potential). Longer-term pathways institutionalise management and process capability, data and assurance, regulatory readiness (ability to interpret and implement requirements), and collaboration at the river-basin/catchment level in line with River Basin Management Plans (RBMPs), alongside scaling.

The portfolio clarifies prioritisation, strengthens ESRS E3 readiness and supports the transparency required for permitting; transferability is strong when choices are linked to river-basin/catchment goals (RBMPs) and structured, interoperable data. Limitations stem from the qualitative sample size and contextual dependence. It is concluded that organisations should phase implementation, reinforce interoperable data, standardise audit trail -practices across permitting and reporting processes, and launch catchment pilots. Future development may assess the benefits of implementation support provided by an AI agent for retrieving structured information and for strengthening verifiability.