Kirjallisuuskatsaus nuorten radikalisoitumisesta ja väkivaltaisesta ekstremismistä sijaishuollon näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, miten nuorten radikalisoitumisen riskitekijät ilmenevät lastensuojelun laitospalveluissa ja millä tavoin työntekijät voivat ennaltaehkäisevästi tukea nuorten turvallista kasvua ja kehitystä. Tavoitteena oli koota ja jäsentää ajankohtaista tutkimus- ja asiantuntijatietoa lastensuojelun ammatillisen työn tueksi. Työ toteutettiin yhteistyössä Humana Suomi Oy:n lastensuojelupalveluiden kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin systemaattisia periaatteita noudattavan hakuprosessin avulla vuosilta 2016–2026 julkaistuista vertaisarvioiduista tutkimuksista sekä viranomais- ja asiantuntijaraporteista. Lopulliseen analyysiin valikoitui 16 julkaisua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka avulla muodostettiin keskeiset teemat: yksilölliset riskitekijät, sosiaaliset ja yhteisölliset ulottuvuudet, digitaalinen toimintaympäristö sekä institutionaalinen ja ehkäisevä näkökulma.

Tulokset osoittavat, että nuorten radikalisoituminen kytkeytyy merkityksellisyyden tarpeeseen, identiteetin rakentumiseen, kuulumisen kokemuksiin sekä digitaalisiin vaikutusympäristöihin. Lastensuojelun laitospalveluissa riskitekijät voivat ilmetä esimerkiksi osattomuuden kokemuksina, epäluottamuksena instituutioihin tai voimakkaana identiteetin etsintänä. Ennaltaehkäisevä työ rakentuu turvallisten aikuissuhteiden, osallisuuden vahvistamisen ja arjen vakauden tukemisen varaan.

Opinnäytetyön tulokset tukevat käsitystä siitä, että radikalisoitumisen ehkäisy lastensuojelussa ei perustu valvontaan, vaan nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Tulokset ovat sovellettavissa ammatilliseen reflektioon, mutta niiden siirrettävyys suomalaisen laitospalvelun arkeen edellyttää kontekstuaalista harkintaa. Jatkossa tarvitaan empiiristä tutkimusta suomalaisessa sijaishuollon toimintaympäristössä.

The purpose of this thesis was to describe how risk factors for youth radicalization manifest in residential child welfare services and how professionals can support young people's safe growth and development through preventive work. The objective was to compile and structure up-to-date research and expert knowledge to support professional practice in child welfare. The thesis was conducted in cooperation with Humana Suomi Oy’s child welfare services.

The thesis was carried out as a descriptive literature review. The material was collected through a systematic search process including peer-reviewed research articles and official or expert reports published between 2016 and 2026. Sixteen publications were selected for the final analysis. The data were analyzed using inductive content analysis, through which the following main themes were formed: individual risk factors, social and communal dimensions, digital environments, and institutional and preventive perspectives.

The findings indicate that youth radicalization is connected to the need for significance, identity construction, experiences of belonging, and digital influence environments. In residential child welfare services, risk factors may manifest as feelings of exclusion, distrust toward institutions, or intensified identity-seeking processes. Preventive work is based on building safe adult relationships, strengthening participation, and supporting stability in everyday life.

The results suggest that preventing radicalization in child welfare is not based on surveillance or control, but on supporting the young person's overall well-being and social inclusion. While the findings are applicable to professional reflection, their transferability to the Finnish residential care context requires contextual consideration. Further empirical research in Finnish out-of-home care settings is recommended.