ETF-kaupankäynnin vaikutus osakemarkkinoiden volatiliteettiin
Stenberg, Oula (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603234762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603234762
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, liittyykö ETF-kaupankäynnin suhteellinen osuus osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin volatiliteettiin. Tarkoituksena on tuottaa ajantasaista tietoa ETF-markkinoiden ja kohde-etuusmarkkinoiden välisestä yhteydestä ja siitä, miten ETF-kaupankäynti voi heijastaa markkinastressiä ja riskin uudelleenallokointia.
Kehittämistehtävänä oli rakentaa selkeä ja toistettava mittari ETF-kaupankäynnin suhteelliselle osuudelle sekä testata sen yhteyttä volatiliteettiin eri ajanjaksoissa. Teoreettinen viitekehys perustui ETF:ien markkinarakenteeseen, arbitraasiin ja hinnanmuodostukseen sekä ETF:ien markkinavaikutuksiin.
Menetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysia, pienimmän neliösumman menetelmää. Selitettävänä muuttujana oli SPY-ETF:n päivätuoton itseisarvo ja keskeisenä selittäjänä ETFShare, joka laskettiin SPY:n dollarivolyymista suhteessa SPY:n ja S&P 500:n 50 suurimman osakkeen yhteenlaskettuun dollarivolyymiin. Mallissa kontrolloitiin volatiliteetin ajallista riippuvuutta lisäämällä selittäjäksi edellisen päivän volatiliteetti. Aineisto koostui pörssipäivistä ajanjaksolta 2015–2026, josta kertyi 2799 havaintoa. Aineisto kerättiin Stooq-palvelusta.
Tulosten perusteella ETFShare on positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä markkinavolatiliteettiin koko aineistossa. Yhteys vahvistui erityisesti kriisijaksoissa, koska koronapandemian alkuvaiheessa kertoimen suuruus kasvoi selvästi ja mallin selitysaste nousi. Lisäksi analyysi viittasi siihen, että yhteys on vahvistunut viime vuosina 2022–2026 verrattuna aiempaan ajanjaksoon 2015–2021. Toisessa mallissa havaittiin myös, että ETFShare sisältää hieman ennustetta seuraavan päivän volatiliteetista, kun nykyinen volatiliteetti kontrolloidaan. Tuloksia tulee kuitenkin tulkita tilastollisina yhteyksinä, ei suoraan syy-seuraussuhteena, sillä ETFShare ja volatiliteetti voivat reagoida samanaikaisesti samoihin markkinashokkeihin.
Kehittämistehtävänä oli rakentaa selkeä ja toistettava mittari ETF-kaupankäynnin suhteelliselle osuudelle sekä testata sen yhteyttä volatiliteettiin eri ajanjaksoissa. Teoreettinen viitekehys perustui ETF:ien markkinarakenteeseen, arbitraasiin ja hinnanmuodostukseen sekä ETF:ien markkinavaikutuksiin.
Menetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysia, pienimmän neliösumman menetelmää. Selitettävänä muuttujana oli SPY-ETF:n päivätuoton itseisarvo ja keskeisenä selittäjänä ETFShare, joka laskettiin SPY:n dollarivolyymista suhteessa SPY:n ja S&P 500:n 50 suurimman osakkeen yhteenlaskettuun dollarivolyymiin. Mallissa kontrolloitiin volatiliteetin ajallista riippuvuutta lisäämällä selittäjäksi edellisen päivän volatiliteetti. Aineisto koostui pörssipäivistä ajanjaksolta 2015–2026, josta kertyi 2799 havaintoa. Aineisto kerättiin Stooq-palvelusta.
Tulosten perusteella ETFShare on positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä markkinavolatiliteettiin koko aineistossa. Yhteys vahvistui erityisesti kriisijaksoissa, koska koronapandemian alkuvaiheessa kertoimen suuruus kasvoi selvästi ja mallin selitysaste nousi. Lisäksi analyysi viittasi siihen, että yhteys on vahvistunut viime vuosina 2022–2026 verrattuna aiempaan ajanjaksoon 2015–2021. Toisessa mallissa havaittiin myös, että ETFShare sisältää hieman ennustetta seuraavan päivän volatiliteetista, kun nykyinen volatiliteetti kontrolloidaan. Tuloksia tulee kuitenkin tulkita tilastollisina yhteyksinä, ei suoraan syy-seuraussuhteena, sillä ETFShare ja volatiliteetti voivat reagoida samanaikaisesti samoihin markkinashokkeihin.