Myötätuntouupumuksen tunnistaminen sosiaali- ja terveysalalla : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Junni, Jenni; Kettunen, Fanny; Niemi, Saija (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603194603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603194603
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata myötätuntouupumuksen tunnistamista sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta myötätuntouupumuksesta, sen ilmenemisestä ja vaikutuksista sekä tuottaa jäsenneltyä tietoa työhyvinvoinnin tukemiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Teoriaosuudessa käsiteltiin myötätuntouupumuksen käsitettä, sen kehittymistä, riskitekijöitä sekä merkitystä yksilölle ja palvelujärjestelmälle. Lisäksi tarkasteltiin myötätuntouupumuksen suhdetta lähikäsitteisiin, kuten työuupumukseen ja sekundaariseen traumaattiseen stressiin, sekä myötätuntotyytyväisyyden roolia suojaavana tekijänä.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin useista tieteellisistä tietokannoista ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan myötätuntouupumus ilmenee fyysisinä, psyykkisinä ja emotionaalisina oireina sekä käyttäytymisen muutoksina. Tunnistamisessa voidaan hyödyntää sekä oireiden systemaattista havainnointia että validoituja mittareita, kuten ProQOL- ja CSCFS-asteikkoja. Varhainen tunnistaminen on keskeistä, sillä se mahdollistaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käynnistämisen ja tukee työntekijän hyvinvointia sekä asiakastyön laatua.
Teoriaosuudessa käsiteltiin myötätuntouupumuksen käsitettä, sen kehittymistä, riskitekijöitä sekä merkitystä yksilölle ja palvelujärjestelmälle. Lisäksi tarkasteltiin myötätuntouupumuksen suhdetta lähikäsitteisiin, kuten työuupumukseen ja sekundaariseen traumaattiseen stressiin, sekä myötätuntotyytyväisyyden roolia suojaavana tekijänä.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin useista tieteellisistä tietokannoista ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan myötätuntouupumus ilmenee fyysisinä, psyykkisinä ja emotionaalisina oireina sekä käyttäytymisen muutoksina. Tunnistamisessa voidaan hyödyntää sekä oireiden systemaattista havainnointia että validoituja mittareita, kuten ProQOL- ja CSCFS-asteikkoja. Varhainen tunnistaminen on keskeistä, sillä se mahdollistaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käynnistämisen ja tukee työntekijän hyvinvointia sekä asiakastyön laatua.