Integratiivisten lapsiperhepalveluiden kehittämisen prosessi: yhteisövaikuttavuus lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisessä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella
Kiiskinen, Elina (2026)
Kiiskinen, Elina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603275101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603275101
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, miten yhteisövaikuttavuus -viitekehys voi tukea lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Tutkimuksessa tarkasteltiin kehittämistyön alkuvaihetta ja analysoitiin, miten viitekehyksen keskeiset elementit – yhteinen tavoite, jaetut mittarit, yhteistyötä vahvistavat toimet, jatkuva vuoropuhelu sekä kehittämisen taustatuki vaikuttavat palveluiden kehittämisprosessiin ja sen tuloksellisuuteen. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa tietoa viitekehyksen ilmenemisestä käytännössä sekä siihen liittyvistä kokemuksista palveluintegraation ja integraatiojohtamisen kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, jossa hyödynnettiin kyselyä kokemuksellisen tiedon keräämiseksi kehittämistyöhön osallistuneilta toimijoilta.
Tulosten perusteella yhteisövaikuttavuus -viitekehys tukee palveluintegraation alkuvaihetta erityisesti yhteisen tavoitteen kirkastamisessa ja yhteistyön vahvistamisessa. Jatkokehittämisen keskeisiksi painopisteiksi nousivat yhteensovittavan johtamisen rakenteiden vahvistaminen, sitoutumisen ja yhteisen ymmärryksen lisääminen, tietoperusteisuuden ja oppimisen tukeminen sekä toimijoiden roolin selkeyttäminen.
Tutkimus toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, jossa hyödynnettiin kyselyä kokemuksellisen tiedon keräämiseksi kehittämistyöhön osallistuneilta toimijoilta.
Tulosten perusteella yhteisövaikuttavuus -viitekehys tukee palveluintegraation alkuvaihetta erityisesti yhteisen tavoitteen kirkastamisessa ja yhteistyön vahvistamisessa. Jatkokehittämisen keskeisiksi painopisteiksi nousivat yhteensovittavan johtamisen rakenteiden vahvistaminen, sitoutumisen ja yhteisen ymmärryksen lisääminen, tietoperusteisuuden ja oppimisen tukeminen sekä toimijoiden roolin selkeyttäminen.
