RAI-arviointitietoon perustuva kotihoidon asiakkaan hoidon palvelutarveluokituksen hyödyntäminen palvelu- ja hoitosuunnitelmassa - asiakastyön päivittäisessä hoidon tarpeen arvioinnissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää RAI-arviointitietoon perustuvaa kotihoidon asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjatun hoidon palvelutarveluokituksen hyödyntämistä asiakastyön päivittäisessä hoidon tarpeen arvioinnissa. RAI-arvioinnissa kartoitetaan asiakkaan elämänlaatuun vaikuttavat toiminnalliset, lääketieteelliset ja sosiaaliset olosuhteet sekä mahdolliset yksilölliset palvelutarpeet. Asiakkaan yksilöllinen palvelu- ja hoitosuunnitelma laaditaan RAI-arviointitiedon perusteella.

Opinnäytetyössä metodologia oli toimintatutkimus. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa, miten kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointitietoon perustuvia hoidon palvelutarveluokituksia hyödynnetään palvelu- ja hoitosuunnitelmissa asiakastyön päivittäisessä hoidon tarpeen arvioinnissa. Tutkimuskysymys oli, miten kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointitietoon perustuvia hoidon palvelutarveluokituksia hyödynnetään palvelu- ja hoitosuunnitelmissa asiakastyön päivittäisessä hoidon tarpeen arvioinnissa? Aineisto kerättiin avoimen ryhmähaastattelun (n=8) avulla. Haastatteluaineisto käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Nykytilan analyysin mukaan RAI-arviointitietoon perustuvaa palvelutarveluokitusta (MAPLe) hyödynnetään kotihoidon palvelu- ja hoitosuunnitelmissa vaihtelevasti, eikä sitä käytetä johdonmukaisesti päivittäisessä hoidon tarpeen arvioinnissa. Palvelutarveluokituksen kirjaamisessa ja tulkinnassa on osaamisvajetta, mikä heikentää sen hyödyntämistä kotihoidon asiakastyössä ja johtamisessa.

Toisessa syklissä haettiin vastausta tutkimuskysymykseen järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuskysymys oli, miten kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointitietoja on hyödynnetty aikaisemman tutkimustiedon perusteella palvelu- ja hoitosuunnitelmissa? Syklin tarkoitus oli kartoittaa aikaisempaa tutkimustietoa siitä, miten kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointitietoja on hyödynnetty palvelu- ja hoitosuunnitelmissa. Aineisto kerättiin kirjallisuuskatsaukseen valikoiduista (n=8) tutkimuksista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan RAI-arviointitietoja hyödynnetään monipuolisesti kotihoidon palvelu- ja hoito-suunnitelmien laadinnassa. Erityisesti toimintakykyä, kognitiota ja fyysistä suoriutumista kuvaavat mittarit tukevat hoidon tavoitteiden asettamista, kuntoutumisen mahdollisuuksien tunnistamista sekä hoidon laadun ja resurssien kohdentamisen varmistamista.

Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata RAI-arviointitietoon perustuvan kotihoidon asiakkaan palvelutarveluokituksen hyödyntämistä kuvaava kokonais- eli kehittämissuunnitelma, joka tukee asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti asiakastyön päivittäistä hoidon tarpeen arviointia. Kehittämiskysymys oli, minkälainen asiakkaan RAI-arviointitietoon perustuvan kotihoidon asiakkaan palvelutarveluokituksen kokonaissuunnitelma tukee asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti asiakastyön päivittäistä hoidon tarpeen arviointia? Syklien 1 ja 2 liitettiin mixed methods -menetelmää hyödyntämällä. Tulokseksi saatiin yhdistetyt luokat, jotka olivat asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja seuranta, asiakkaan hoitotyön suunnittelu sekä henkilöstön osaaminen ja tiimityö. Pilotoinnin tarkoitus oli kartoittaa, miten MAPLe palvelutarveluokituksen osaamista kehittämällä voidaan edistää kotihoidon henkilöstön osaamista MAPLe-luokituksen hyödyntämisessä asiakaslähtöisesti päivittäisessä hoidon tarpeen arvioinnissa. Kehittämiskysymys oli, miten MAPLe palvelutarveluokituksen osaamista kehittämällä voidaan edistää kotihoidon henkilöstön osaamista MAPLe-luokituksen hyödyntämisessä asiakaslähtöisesti päivittäisessä hoidon tarpeen arvioinnissa. Pilotointi toteutettiin pienryhmätyöskentelynä (n = 6). Aineisto kerättiin itsearviointikyselyistä ennen-jälkeen pienryhmän, pienryhmien kirjallisista vastauksista sekä keskusteluista ja havainnoista. Tulosten mukaan osallistujien MAPLe-osaaminen oli lähtötilanteessa heikkoa ja epätasaisesti jakautunutta, mutta pienryhmätyöskentelyn jälkeen MAPLe-osaaminen vahvistui kaikilla ja osallistujien väliset erot kaventuivat. Erityisesti MAPLe-luokituksen teoreettinen ymmärrys, sen soveltaminen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan sekä luottamus omaan arviointikykyyn, kehittyivät.

Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata RAI-arviointitietoon perustuva hoidon palvelutarveluokituksen hyödyntämisen kokonaissuunnitelma, joka tukee asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti asiakastyön päivittäistä hoidon tarpeen arviointia. Tutkimustehtävä oli, minkälainen on RAI-arviointitietoon perustava hoidon palvelutarveluokituksen hyödyntämisen implementointisuunnitelma, joka tukee asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti asiakastyön päivittäistä hoidon tarpeen arviointia. Näytön perustuva kokonaissuunnitelma implementoitiin Ottawa-mallin mukaisesti, joka korostaa ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä lähestymistä kehittämistyöhön.

Johtopäätöksenä voitiin todeta, että RAI-arviointitiedon hyödyntäminen on edellytys laadukkaalle, asiakaslähtöiselle ja vaikuttavalle kotihoidon hoitotyölle, kun kotihoidon asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjattu hoidon palvelutarveluokitus ohjaa asiakkaan päivittäistä hoidon tarpeen arviointia. Tulosten perusteella RAI-tiedon hyödyntäminen vaihteli henkilöittäin, mikä edellytti erityisesti henkilöstön osaamisen vahvistamista, yhtenäisiä kirjaamiskäytäntöjä sekä esihenkilöiltä johtamista. Kehittämistyön tuotoksena olivat käytännönläheinen kehittämis- ja implementointisuunnitelma.