Vaikuttavuusperusteisuus suun terveydenhuollossa: vaikuttavuusvastaavien työn kehittäminen

Abstract

Suomen lainsäädäntö edellyttää hyvinvointialueiden palveluilta vaikuttavuutta. Vaikuttavuus ja vaikuttavuuden arviointi ilmenee myös hyvinvointialueiden strategioista. Vaikuttavuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomioita, koska hyvinvointialueilla on tiukka taloudellinen tilanne. Tämä haastaa hyvinvointialueilla miettimään palvelujen vaikuttavuutta, jotta olemassa olevilla resursseilla voidaan järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asukkaille. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien työtä vaikuttavuusperusteisesti asiakkaiden suun terveyden edistämiseksi. Opinnäytetyön metodologiana oli vaikuttavuuden arviointi, joka mallinnettiin vaikuttavuusketjun mukaisesti.

Vaikuttavuusketjun ensimmäisessä vaiheessa, tarve, tarkoitus oli kartoittaa suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien työn ongelmia, niiden seurauksia ja ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavia kehittämistarpeita, jotta suun terveydenhuollon laatutyön tavoite saavutetaan. Tutkimuskysymys oli, mitä ovat suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien työn ongelmat, niiden seuraukset ja ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavat kehittämistarpeet, jotta suun terveydenhuollon vaikuttavuustyön tavoite saavutetaan. Työn ongelmia, seurauksia ja kehittämistarpeita kartoitettiin vaikuttavuuskoordinaattoreiden (n=2) ryhmäkeskustelulla. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella vaikuttavuusvastaavien työn ongelmia kuvasi kolme teemaa: vuorovaikutus, työnkuvan epäselvyys ja tiedon luotettavuus. Vaikuttavuusvastaavien työn ongelmat aiheuttivat seurauksia mittaustiedon laatuun, työn hallintaan ja kustannuksiin. Vaikuttavuusvastaavien työn kehittämistarpeina muodostui kolme teemaa: työnkuva ja sen priorisointi, yhteistyö sekä vaikuttavuustyön menetelmät. Tulosten ja ohjausryhmässä käydyn keskustelun perusteella vaikuttavuusvastaavien työn ongelmaksi rajautui: työnkuvan epäselvyys ja osaamisvaje. Vaikuttavuusvastaavien työlle määriteltiin ohjausryhmän ja projektiryhmän toimesta pitkän aikavälin tavoite eli visio: Suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien työnkuva on tulevaisuudessa vahva ja vaikuttava. Vaikuttavuusketjun ensimmäisen vaiheen lopuksi opinnäytetyöntekijä laati ongelmapuu kuvauksen vaikuttavuusvastaavien työn ongelmasta, niiden syistä ja seurauksista.

Vaikuttavuusketjun toisessa vaiheessa tarkoitus oli kartoittaa suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien vaikuttavuusperusteisen työn tavoitteet vision saavuttamiseksi. Kehittämiskysymys oli, mitä ovat suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien työtä edistävät tavoitteet vision saavuttamiseksi. Työtä edistäviä tavoitteita kartoitettiin projektiryhmän työpajassa. Tavoitteena vaikuttavuusvastaavien työn vision: Suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien työnkuva on tulevaisuudessa vahva ja vaikuttava, saavuttamiseksi tunnistettiin neljä tavoitetta mittareineen. Tavoitteet olivat vaikuttavuusvastaavien vaikuttavuustyöhön tarvittavan tuen vahvistaminen, vaikuttavuusosaamisen vahvistaminen, työnkuvan selkiyttäminen ja työn vaikutusten seuranta. Vaikuttavuusketjun toisessa vaiheessa projekti- ja ohjausryhmä määrittelivät vaikuttavuusvastaavien työlle palvelulupauksen, joka kuvaa tilannetta, kun vaikuttavuusvastaavien työn ongelmat on ratkaistu. Palvelulupaus oli, jokaisella vaikuttavuusvastaavalla on selkeä työnkuva ja osaaminen sen hoitamiseen.

Vaikuttavuusketjun kolmannessa vaiheessa tarkoitus oli kartoittaa suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien vaikuttavuusperusteiseen työhön tarvittavat ratkaisut palvelulupauksen saavuttamiseksi. Kehittämiskysymys oli, mitä ovat suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien vaikuttavuusperusteiseen työhön tarvittavat ratkaisut palvelulupauksen saavuttamiseksi. Vaikuttavuusvastaavien työn palvelulupauksen: Jokaisella vaikuttavuusvastaavalla on selkeä työnkuva ja osaaminen sen hoitamiseen, saavuttamiseksi etsittiin ratkaisuja projektiryhmässä soveltaen 6-3-5 menetelmää. Ratkaisuja tunnistettiin 13 ja näistä projektiryhmä valitsi tärkeimmiksi ratkaisuiksi palvelulupauksen saavuttamiseksi seitsemän ratkaisua. Opinnäytetyöntekijä tarkensi projektiryhmän jälkeen ratkaisuja ohjausryhmän ohjeen mukaisesti 12 ratkaisuun. Näistä opinnäytetyöntekijä rajasi keskeisimmäksi ratkaisuksi vaikuttavuusvastaavien työtehtävien kirjallisen kuvauksen laatimisen. Palvelulupauksesta, ratkaisuvaihtoehdoista ja palvelulupauksen saavuttamisen seurauksista laadittiin vaikuttavuuspuu.

Vaikuttavuusketjun seuraavassa vaiheessa toteutettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli kartoittaa aikaisempi tutkimustieto siitä, mikä on vaikuttavuusvastaavan työnkuva ja sitä vahvistava osaaminen Tutkimuskysymys oli, mikä on vaikuttavuusvastaavien työnkuva ja sitä vahvistava osaaminen. Aineistoa haettiin viidestä tietokannasta: Finna, Medic, Julkkari, Chinal, Academic Search Complete. Kokonaishakutulos oli 2238 tutkimusta. Näistä tutkimusten valintaprosessin, laadun ja näytön asteen arvioinnin jälkeen valittiin mukaan viisi tutkimusta, josta otettu aineisto analysoitiin induktiiviseen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan vaikuttavuusvastaavien työnkuva ja sitä vahvistava osaaminen koostuu strategisesta ja analyyttisestä osaamisesta, kehittämis- ja muutosjohtamisen osaamisesta sekä vuorovaikutus- ja verkostoitumisosaamisesta.

Vaikuttavuusketjun viidennessä vaiheessa toteutettiin pilotointi. Pilotoinnin tarkoitus oli kartoittaa vaikuttavuusvastaavien kirjallisen työnkuvan ja strategista osaamista käsittelevän koulutuksen aikaan saamia muutoksia vaikuttavuusperusteisen työn kokonaisuuden hahmottamisessa ja strategisessa ajattelussa. Kehittämiskysymys oli, mitä muutoksia kirjallinen työnkuva ja strategista osaamista käsittelevä koulutus ja näitä kuvaavat mittarit saavat aikaan vaikuttavuusperusteisen työn kokonaisuuden hahmottamisessa ja strategisessa osaamisessa Pilotointiin osallistui vaikuttavuusvastaavat (n=20). Pilotointi toteutettiin järjestämällä strategiaa käsittelevä koulutus, jossa sisältö käsitteli vaikuttavuustyön tavoitteita, hyvinvointialueen strategiaa ja arvioitiin vaikuttavuusvastaavien työnkuvan luonnos. Pilotoinnin aiheuttamaa muutosta mitattiin vaikuttavuusvastaaville (n=29) toteutetulla Forms-kyselyllä ennen ja jälkeen pilotoinnin. Kyselyn lisäksi opinnäytetyöntekijä haastatteli yhtä vaikuttavuusvastaavaa ennen ja jälkeen pilotoinnin. Pilotoinnin ja haastattelun kysymykset perustuivat pilotointia varten laadittuihin muutosmittareihin. Mittareiden määrittelyssä oli huomioitu kirjallisuuskatsauksen tutkittu tieto siitä, mitä osaamista vaikuttavuusvastaavilla edellytetään tehtävässään sekä ohjausryhmän rajaus pilotoinnille vahvistaa vaikuttavuusvastaavien strategista ja analyyttistä osaamista. Pilotoinnin kyselyyn vastasi ennen koulutusta ja työnkuvan laadintaa yhdeksän ja pilotoinnin jälkeen kymmenen vaikuttavuusvastaavaa. Kyselyn ja haastattelun tulosten mukaan pilotoinnin toimenpiteillä vahvistettiin vaikuttavuusvastaavien työn kokonaisuuden hahmottamista ja strategista ajattelua. Pilotoinnilla ei kuitenkaan saatu aikaan muutosta vaikuttavuusvastaavien osaamisessa ymmärtää oman vaikuttavuusvastaavan työhön asetettuja tavoitteita eikä pilotointi myöskään muuttanut vaikuttavuusvastaavien osaamista kuvata heidän työhönsä liittyviä työtehtäviä.

Vaikuttavuusketjun viimeisen vaiheen tarkoitus oli kuvata suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien vaikuttavuusperusteisen työn kehittämissuunnitelman mukainen implementointisuunnitelma. Kehittämiskysymys oli, minkälainen oli suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien vaikuttavuusperusteinen työn kehittämissuunnitelman mukainen implementointisuunnitelma. Ennen implementointisuunnitelman laadittiin vaikuttavuusvastaavien työn kehittämissuunnitelma ja kehittämistä tukeva tiedonkeruusuunnitelma. Tiedonkeruusuunnitelma sisältää kaikki opinnäytetyön vaikuttavuusketjun tavoitteet-, ratkaisut-, teot-, muutosvaiheissa määritellyt mittarit. Vaikuttavuusvastaavien työn kehittämissuunnitelman implementointisuunnitelma laadittiin Ottawa-mallin mukaisesti. Suunnitelman toteuttaminen jää hyvinvointialueella suun terveydenhuollossa toimivien vaikuttavuuskoordinaattoreiden vastuulle.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikuttavuusvastaavien työn kehittämisellä vaikuttavuusketjun mukaisesti voitiin vastata opinnäytetyön tavoitteeseen, laatimalla vaikuttavuusketjun vaiheiden mukaisesti vaikuttavuusvastaavien työn kehittämissuunnitelma sekä implementointisuunnitelma kehittämissuunnitelman käyttöön ottamiseksi organisaatiossa. Kehittämissuunnitelman toimenpiteillä voidaan vahvistaa vaikuttavuusvastaavien osaamista oman vastuutehtävän hoitamiseen ja näin saavuttaa vaikutuksia asiakkaiden suun terveyden edistämiseksi