Etäjohtamisen osaamisen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa nopeasti muuttuneet olosuhteet, kuten koronaepidemia sekä pienten yksiköiden yhdistäminen suurempiin, ovat tehneet etäjohtamisesta arkipäivää. Tämä uusi toimintaympäristö asettaa esihenkilöille uudenlaisia vaatimuksia ja korostaa jatkuvan osaamisen kehittämisen tarvetta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää esihenkilöiden etäjohtamisen osaamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena neljässä toisiaan seuraavassa syklissä. Ensimmäisessä syklissä toteutettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli kartoittaa, mitä osaamista etäjohtamisessa tarvitaan ja sen avulla tunnistettiin etäjohtamisen osaamisen viisi keskeistä osa-aluetta: johtamisosaaminen, työntekijöiden johtaminen, viestintä ja vuorovaikutus, teknologia sekä organisaatiokulttuuri. Toisessa syklissä järjestettiin esihenkilöille työpaja, jossa tarkoituksena oli kartoittaa, mikä on esihenkilöiden etäjohtamisen osaamisen nykytila organisaatiossa. Tulokset osoittivat, että erityisesti viestinnän ja vuorovaikutuksen käytännöissä oli kehittämistarpeita, viestintä oli hajautunutta ja epäyhtenäistä, mikä vaikeutti tiedonkulkua ja luottamuksen rakentamista etäympäristössä.

Kirjallisuuskatsauksen ja nykytilan analyysin perusteella vahvistui, että edellä mainitut viisi teemaa ovat etäjohtamisen kannalta keskeisiä osaamisalueita sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Kolmannessa syklissä tarkoituksena oli kuvata edellisten syklien perusteella esihenkilöiden osaamisen kehittämissuunnitelma, joka päätettiin ohjausryhmässä kohdistaa viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen esihenkilötyössä, sillä se nousi aihealueena vahvimmin tuloksissa esiin. Kehittämistoimenpiteitä pilotoitiin pienimuotoisesti. Otettiin käyttöön uusi yhtenäinen viestintäkanava ja sovittiin yhteiset viestintäpelisäännöt yhdessä tiimissä, koska haluttiin selvittää, miten viestintää voidaan selkeyttää vähentämällä viestien hajautumista eri viestintäkanaviin. Pilotoinnin tulokset olivat myönteisiä. Viestintä muuttui selkeäksi ja ajantasaiseksi, tärkeä tieto tavoitti henkilöstön ja esihenkilön toiminnan koettiin tukevan työntekijöiden työarkea. Henkilöstö sitoutui uuteen toimintatapaan ja pienilläkin muutoksilla havaittiin olevan vaikutusta etäjohtamisen sujuvuuteen.

Opinnäytetyö vahvisti, että etäjohtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on moniulotteinen ilmiö, joka edellyttää tietoisia panostuksia esihenkilöiden osaamisen kehittämiseen mainituilla viidellä osa-alueella. Neljännen syklin tarkoituksena oli kuvata implementointisuunnitelma, jonka avulla etäjohtamisen osaamisen kehittämistoimet viedään käytäntöön Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Suunnitelma sisältää konkreettiset toimenpiteet, vastuut, aikataulut sekä seurannan mittarit, joilla varmistetaan, että kehitetyt viestintä- ja johtamiskäytännöt juurtuvat osaksi organisaation arkea. Johtajien vahva tuki, henkilöstön koulutus ja selkeät yhteiset toimintatavat ovat keskeisessä roolissa varmistettaessa, että etäjohtamisen osaaminen kehittyy ja vakiintuu. Opinnäytetyön tuloksia ja osaamisen kehittämissuunnitelmaa voidaan hyödyntää laajemminkin kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden esihenkilötyötä yhä digitaalisemmassa toimintaympäristössä.