Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työntekijöiden kokemuksia SEPPO - pelillistämisalustan pilotoinnista osana perehdytystä
Seikkula, Jessika (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604015512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604015512
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee työntekijöiden kokemuksia SEPPO-pelillistämisalustan käytöstä perehdytyksessä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä pelillistetyn perehdytyksen merkityksestä työntekijäkokemuksen näkökulmasta sekä tuottaa työntekijälähtöisiä kehittämissuosituksia SEPPO-perehdytysalustan ja perehdytyskäytäntöjen yhtenäistämiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena soveltavana tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Teemahaastattelun teemojen muodostamisessa hyödynnettiin tietoperustan lisäksi organisaatiossa aiemmin toteutettua Webropol-kyselyä, joka oli suunnattu SEPPO-pelin pelanneille. Kyselytuloksia käytettiin apuna myös haastattelun tukikysymysten laadinnassa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka tuloksena muodostui seitsemän pääluokkaa: tekninen toimivuus, tehtävärakenne, pelaajamotivaatio, pelaajakokemus, työntekijän sitoutuneisuus, pelin hyödyllisyys perehdytyksessä sekä visuaalinen ja audiovisuaalinen ympäristö.
Tulokset osoittavat, että SEPPO-alusta tukee perehdytystä erityisesti visuaalisuuden, vuorovaikutteisuuden ja ajasta riippumattoman oppimisen kautta. Onnistunut pelillistetty perehdytys edellyttää kuitenkin teknistä toimivuutta ja jatkuvuutta, sisällön vastaavuutta arjen käytäntöihin, muistikuorman minimointia sekä välitöntä palautetta ja oppimista tukevia selitteitä. Johtopäätöksissä esitetyt kehittämissuositukset tarjoavat tietoon perustuvan pohjan alustan jatkokehittämiselle ja tasavertaisille käytännöille koko hyvinvointialueella.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena soveltavana tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Teemahaastattelun teemojen muodostamisessa hyödynnettiin tietoperustan lisäksi organisaatiossa aiemmin toteutettua Webropol-kyselyä, joka oli suunnattu SEPPO-pelin pelanneille. Kyselytuloksia käytettiin apuna myös haastattelun tukikysymysten laadinnassa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka tuloksena muodostui seitsemän pääluokkaa: tekninen toimivuus, tehtävärakenne, pelaajamotivaatio, pelaajakokemus, työntekijän sitoutuneisuus, pelin hyödyllisyys perehdytyksessä sekä visuaalinen ja audiovisuaalinen ympäristö.
Tulokset osoittavat, että SEPPO-alusta tukee perehdytystä erityisesti visuaalisuuden, vuorovaikutteisuuden ja ajasta riippumattoman oppimisen kautta. Onnistunut pelillistetty perehdytys edellyttää kuitenkin teknistä toimivuutta ja jatkuvuutta, sisällön vastaavuutta arjen käytäntöihin, muistikuorman minimointia sekä välitöntä palautetta ja oppimista tukevia selitteitä. Johtopäätöksissä esitetyt kehittämissuositukset tarjoavat tietoon perustuvan pohjan alustan jatkokehittämiselle ja tasavertaisille käytännöille koko hyvinvointialueella.