Mielenterveyden häiriöistä toipuvien henkilöiden kokemuksia arkiselviytymisestä ja osallisuudesta
Tikkanen, Sofia; Moilanen, Marjo (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604055643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604055643
Tiivistelmä
Mielenterveyden haasteet koskettavat isoa osaa väestöä. Ne vaikuttavat yksilön arkeen, toimintakykyyn sekä osallisuuteen yhteiskunnassa. Kuntoutuminen mielenterveyden häiriöstä on usein pitkäkestoinen ja yksilöllinen prosessi, jossa korostuvat henkilön omat selviytymiskeinot sekä saatavilla oleva tuki.
Opinnäytetyö käsittelee mielenterveyden häiriöistä toipuvien henkilöiden kokemuksia arkiselviytymisestä mielenterveyden haasteiden kanssa sekä osallisuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata mielenterveyden häiriöstä toipuvien henkilöiden kokemuksia arkiselviytymisestä ja osallisuuden vahvistumisesta. Opinnäytetyön tavoitteena on pyrkiä lisäämään ymmärrystä mielenterveyden häiriöstä toipuvan henkilön tarpeista ja mahdollisuuksista. Työn toimeksiantaja on Kajaanin ammattikorkeakoulun koordinoima Kate-hanke, jonka toimesta on laadittu Kainuun hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvoinnin edistämistyötä ohjaavan mielenterveyden edistämisen strategia. Opinnäytetyön tuloksia hanke hyödyntää sosiaalisen median julkaisuissa, loppujulkaisussa ja -raportoinnissa tehdessään kainuulaisten mielenterveyttä edistävää työtä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin yksilöteemahaastatteluja. Haastatteluiden tuottama aineisto analysoitiin induktiivisella, eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset tuottivat tietoa mielenterveyden häiriöistä toipuvien henkilöiden arjen selviytymiskeinoista ja siitä, kuinka heidän osallisuuttaan voidaan erilaisin keinoin tukea. Vastauksista arkiselviytymistä tukeviksi keinoiksi nousi toipumista edistävä hoito sekä ammatillinen kehitys ja työelämä. Osallisuutta tukevia tekijöitä olivat vastausten mukaan vertaistuki ja osallisuus yhteisössä. Tutkimustulokset vahvistivat teoreettisen viitekehyksen, jonka pohjalta haastattelukysymykset muodostettiin.
Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi nousi kysymys siitä, kuinka mielenterveyspalveluissa voitaisiin ohjata mielenterveyden häiriöistä toipuvia henkilöitä myös kolmannen sektorin toimipaikkoihin. Erilaiset palvelut tukevat toisiaan ja mielenterveyden häiriöistä toipuvan henkilön etu olisi saada kuntoutumiseen tukea useammalta toimijalta.
Opinnäytetyö käsittelee mielenterveyden häiriöistä toipuvien henkilöiden kokemuksia arkiselviytymisestä mielenterveyden haasteiden kanssa sekä osallisuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata mielenterveyden häiriöstä toipuvien henkilöiden kokemuksia arkiselviytymisestä ja osallisuuden vahvistumisesta. Opinnäytetyön tavoitteena on pyrkiä lisäämään ymmärrystä mielenterveyden häiriöstä toipuvan henkilön tarpeista ja mahdollisuuksista. Työn toimeksiantaja on Kajaanin ammattikorkeakoulun koordinoima Kate-hanke, jonka toimesta on laadittu Kainuun hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvoinnin edistämistyötä ohjaavan mielenterveyden edistämisen strategia. Opinnäytetyön tuloksia hanke hyödyntää sosiaalisen median julkaisuissa, loppujulkaisussa ja -raportoinnissa tehdessään kainuulaisten mielenterveyttä edistävää työtä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin yksilöteemahaastatteluja. Haastatteluiden tuottama aineisto analysoitiin induktiivisella, eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset tuottivat tietoa mielenterveyden häiriöistä toipuvien henkilöiden arjen selviytymiskeinoista ja siitä, kuinka heidän osallisuuttaan voidaan erilaisin keinoin tukea. Vastauksista arkiselviytymistä tukeviksi keinoiksi nousi toipumista edistävä hoito sekä ammatillinen kehitys ja työelämä. Osallisuutta tukevia tekijöitä olivat vastausten mukaan vertaistuki ja osallisuus yhteisössä. Tutkimustulokset vahvistivat teoreettisen viitekehyksen, jonka pohjalta haastattelukysymykset muodostettiin.
Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi nousi kysymys siitä, kuinka mielenterveyspalveluissa voitaisiin ohjata mielenterveyden häiriöistä toipuvia henkilöitä myös kolmannen sektorin toimipaikkoihin. Erilaiset palvelut tukevat toisiaan ja mielenterveyden häiriöistä toipuvan henkilön etu olisi saada kuntoutumiseen tukea useammalta toimijalta.