Yhteiskehittäminen osaamisverkostossa – Yhteistyön ja työpajatyöskentelyn aloittaminen yrittäjyyskasvatuksessa
Leinivuo-Heikkilä, Jenna (2026)
Leinivuo-Heikkilä, Jenna
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604116142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604116142
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Laurea-ammattikorkeakoulun ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto Yes ry:n yhteiselle TOTTE – Täsmäosaamisella työelämään ja työelämässä eteenpäin -hankkeelle yhteiskehittämiseen perustuva työpajakonsepti. Tavoitteena oli luoda konsepti, joka painottuu hankkeeseen osallistuvien osaamisverkoston työpajatyöskentelyn aloittamiseen ja työskentelyn alkuun saattamiseen. Konseptin on tarkoitus olla sovellettavissa myös hankkeen ulkopuolella.
Kehittämistehtävän pohjaksi on kerätty kattava tietoperusta, joka sisältää teoriaa yhteiskehittämisestä sekä siihen läheisesti liittyvistä muista tärkeistä tekijöistä eli palvelumuotoilusta ja muotoiluajattelusta, osaamisverkoston työskentelystä, tuplatimanttiprosessimallista, työpajatoiminnasta, fasilitoinnista sekä systeemisestä fasilitoinnista ja systeemiajattelusta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka sisälsi määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä. Hankkeelle järjestettiin työpaja, jonka osallistujilla tutkimus toteutettiin. Tutkimuksesta saatiin palautetta työpajasta ja kartoitettiin osallistujille tärkeitä arvoja sekä motivaatiota. Palautteeseen, kuten työpajan tarkoitukseen ja työpajasta etukäteen saatuun tietoon liittyvät vastaukset vaihtelivat osin voimakkaastikin. Kuitenkin motivaatioon, arvoihin ja tärkeinä pidettäviin asioihin liittyvissä vastauksissa oli paljon samankaltaisuutta. Keskeisimpänä tuloksena oli, että osallistujat kokivat projektin ja yhteistyön tärkeänä ja hyödyllisenä sekä halusivat sitoutua siihen.
Lopullinen konsepti luotiin yhdistämällä tärkeimpiä teemoja tutkimustuloksista ja teoreettisestä viitekehyksestä. Konsepti sisältää osaamisverkoston työskentelyyn ja toimivaan työpajatoimintaan kuuluvia arvoja ja periaatteita, suunnittelua, etenemistä sekä joitain konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Painopiste on osallistujissa, heidän sitoutumisessa ja työskentelyyn liittyvissä arvoissa konkreettisten työmenetelmien sijaan.
Koska konsepti painottuu projektin aloittamiseen ja alkupuoleen, voisi kehittämistehtävä jatkua siten, että se kattaisi koko projektin elinkaaren. Jatkokehityksessä olisi mahdollista painottaa myös enemmän käytännön työskentelyä tai palvelumuotoilun menetelmiä.
Kehittämistehtävän pohjaksi on kerätty kattava tietoperusta, joka sisältää teoriaa yhteiskehittämisestä sekä siihen läheisesti liittyvistä muista tärkeistä tekijöistä eli palvelumuotoilusta ja muotoiluajattelusta, osaamisverkoston työskentelystä, tuplatimanttiprosessimallista, työpajatoiminnasta, fasilitoinnista sekä systeemisestä fasilitoinnista ja systeemiajattelusta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka sisälsi määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä. Hankkeelle järjestettiin työpaja, jonka osallistujilla tutkimus toteutettiin. Tutkimuksesta saatiin palautetta työpajasta ja kartoitettiin osallistujille tärkeitä arvoja sekä motivaatiota. Palautteeseen, kuten työpajan tarkoitukseen ja työpajasta etukäteen saatuun tietoon liittyvät vastaukset vaihtelivat osin voimakkaastikin. Kuitenkin motivaatioon, arvoihin ja tärkeinä pidettäviin asioihin liittyvissä vastauksissa oli paljon samankaltaisuutta. Keskeisimpänä tuloksena oli, että osallistujat kokivat projektin ja yhteistyön tärkeänä ja hyödyllisenä sekä halusivat sitoutua siihen.
Lopullinen konsepti luotiin yhdistämällä tärkeimpiä teemoja tutkimustuloksista ja teoreettisestä viitekehyksestä. Konsepti sisältää osaamisverkoston työskentelyyn ja toimivaan työpajatoimintaan kuuluvia arvoja ja periaatteita, suunnittelua, etenemistä sekä joitain konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Painopiste on osallistujissa, heidän sitoutumisessa ja työskentelyyn liittyvissä arvoissa konkreettisten työmenetelmien sijaan.
Koska konsepti painottuu projektin aloittamiseen ja alkupuoleen, voisi kehittämistehtävä jatkua siten, että se kattaisi koko projektin elinkaaren. Jatkokehityksessä olisi mahdollista painottaa myös enemmän käytännön työskentelyä tai palvelumuotoilun menetelmiä.
