Osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien kokemukset perehdyttämisestä vuodeosastolla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ja jäsentää osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien kokemuksia uusien työntekijöiden perehdyttämisestä sairaalan vuodeosastoilla. Tavoitteena oli lisätä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien tietoutta perehdytyksen kehittämiseksi sekä tuottaa koottua tutkimustietoa perehdyttämisen merkityksestä, haasteista ja vaikutuksista kuormittavuuteen ja johtamiskokemukseen. Tulokset on viety Pohteen tietoon yksiköiden opiskelijavastaaville ja esihenkilöille perehdytyksen kehittämiseksi.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka vastasi tutkimuskysymyksiin: miten osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat kuvasivat uusien työntekijöiden perehdyttämisen sairaalan vuodeosastoilla, mitkä tekijät osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien mukaan tukivat tai haastoivat perehdytyksen toteutusta sekä millaisia vaikutuksia perehdyttämisellä oli osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien koettuun kuormittavuuteen ja johtamiskokemukseen. Haku tehtiin SageJournals-, ScienceDirect- ja PubMed-tietokannoista. Lopulliseen analyysiin valittiin 19 sisäänottokriteerit täyttänyttä tutkimusta vuosilta 2015–2025.

Tulokset osoittivat, että esihenkilöt kokivat perehdytyksen palkitsevana, mutta raskaana työnä. Perehdytystä tukivat selkeät rakenteet, kuten 30–60–90-päivän mallit, mentorointi ja digitaaliset välineet, kun taas kiire, resurssien puute ja roolien ristiriidat hankaloittivat perehdytyksen toteuttamista. Jatkossa kannattaisi tutkia hybridiperehdytyksen ja vertaisryhmien vaikutuksia hoitotyön esihenkilöiden jaksamiseen, sitoutumiseen sekä työn imuun verrattuna perinteisiin malleihin.

Asiasanat: esihenkilö, perehdytys, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, sairaala

The purpose of this thesis was to describe and structure the experiences of ward managers and assistant ward managers regarding onboarding new employees in hospital wards. The objective was to enhance awareness among ward managers and assistant ward managers in Pohjois-Pohjanmaan wellbeing services county (Pohde) about onboarding development, while compiling research evidence on its significance, challenges, and effects on workload and leadership experiences. The results have been shared with Pohde’s student coordinators and supervisors to improve their onboarding practices.

The study was carried out as a descriptive literature review addressing research questions on how these managers described new employee onboarding on hospital wards, what factors they saw as supporting or hindering its implementation, and its impacts on their perceived workload and leadership. Searches were performed in Sage Journals, ScienceDirect, and PubMed databases, selecting 19 studies meeting inclusion criteria from 2015-2025 for final analysis.

Findings revealed that supervisors found onboarding rewarding yet demanding work. Clear frameworks like 30-60-90-day models, mentoring, and digital tools facilitated it, while time pressures, resource shortages, and role conflicts impeded execution. Future studies should explore hybrid onboarding and peer group effects on nursing supervisors’ resilience, commitment, and work engagement relative to traditional approaches.

Keywords: supervisor, onboarding, ward manager, deputy ward manager, hospital