Työhyvinvoinnin edistäminen työyhteisössä vuorovaikutusosaamista kehittämällä
Lämsä, Satu (2026)
Lämsä, Satu
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604156561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604156561
Tiivistelmä
Hallituskaudella vuosina 2019–2023 Suomessa toteutettu työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelma on ollut osa TYÖ2030-ohjelmaa ja sosiaali- ja terveysministeriön tekemien työelämäohjelmien kokonaisuutta. Kehittämisohjelmassa todettiin, että vuorovaikutus synnyttää tuottavuutta hyvinvoivassa työyhteisössä. Suomen lainsäädännön mukaan työhyvinvointia tulee kehittää yhteistyössä johdon ja työyhteisön kesken. Mehiläinen organisaationa tukee työyhteisöjään auttaen niitä kehittymään. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Mainiokoti Rantakoivu Kuusamossa. Rantakoivussa toteutetaan ympärivuorokautista asumispalvelua ikäihmisille Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Opinnäytetyön tavoitteena on edistää työyhteisön työhyvinvointia vuorovaikutusosaamista kehittämällä. Konkreettisena tuotoksena opinnäytetyössä muodostui vuorovaikutusosaamisen kehittämissuunnitelma, joka jää työyhteisön käyttöön ja on otettavissa muiden yksiköiden ja organisaation käyttöön. Opinnäytetyön metodologiana käytettiin toimintatutkimusta. Toimintatutkimus on prosessinomainen tapa toteuttaa työelämän kehittämistä. Toimintatutkimus sisälsi sykliset vaiheet toteutuakseen.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aikaisemman tutkimustiedon perusteella mitä on vuorovaikutus osana työhyvinvointia järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkittua tietoa haettiin eri tietokannoista ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönalanyysilla. Tutkimuskysymys oli; Mitä on työyhteisön hyvinvointia edistävä vuorovaikutus? Keskeiset tulokset työyhteisön hyvinvointia edistävästä vuorovaikutuksesta olivat yksilön vahvuuksien kehittäminen, yksilön hyväksymisen kokemus työyhteisössä, työyhteisön yhteisöllisyys, toimiva viestintäkulttuuri ja organisaation vuorovaikutusosaaminen.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa työyhteisön vuorovaikutusosaamisen nykytila avoimia kysymyksiä sisältävään Webropol -kyselyohjelmistoon syötetyillä kysymyksillä. Kyselylomakkeen teemat tulivat ensimmäisen syklin kirjallisuuskatsauksen tuloksista. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla sisältö. Tutkimuskysymys oli; Mitkä ovat vuorovaikutusosaamisen kehittämiskohteet Rantakoivussa tällä hetkellä? Keskeiset tulokset vuorovaikutusosaamisen kehittämiskohteista olivat yksilön persoonallisten ominaisuuksien, yksilön vuorovaikutustaitojen ja työyhteisön arvojen kehittäminen. Toisen syklin reflektointivaiheessa yhdistettiin ensimmäisen ja toisen syklin tulokset.
Kolmannen syklin tarkoitus oli ensimmäisestä ja toisesta syklistä saatujen tulosten perusteella kuvata työyhteisön vuorovaikutusosaamisen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman osa pilotoitiin työyhteisössä. Kehittämismenetelmänä oli aivoriihi. Kehittämiskysymys oli; Miten vuorovaikutusosaamista kehittämällä edistetään työhyvinvointia työyhteisössä?
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma vuorovaikutusosaamisen kehittämissuunnitelman jalkauttamiseksi organisaatiossa. Vaiheista kuvattiin suunnittelu ja toimintavaiheet. Havainnointi ja reflektiovaiheet jäivät implementoinnin ulkopuolelle aikataulullisista syistä. Kehittämiskysymys oli; Miten vuorovaikutusosaamisen kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön Ottawa-mallia hyödyntäen?
Jatkotutkimusaiheena on tutkia työyhteisötaitojen ja vuorovaikutuksen yhteyttä toisiinsa työyhteisössä; Työyhteisön jäsenten välisten suhteiden, työkäyttäytymisen, yhteistyökykyjen sekä henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutusta vuorovaikutukseen työyhteisössä.
Opinnäytetyön tavoitteena on edistää työyhteisön työhyvinvointia vuorovaikutusosaamista kehittämällä. Konkreettisena tuotoksena opinnäytetyössä muodostui vuorovaikutusosaamisen kehittämissuunnitelma, joka jää työyhteisön käyttöön ja on otettavissa muiden yksiköiden ja organisaation käyttöön. Opinnäytetyön metodologiana käytettiin toimintatutkimusta. Toimintatutkimus on prosessinomainen tapa toteuttaa työelämän kehittämistä. Toimintatutkimus sisälsi sykliset vaiheet toteutuakseen.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aikaisemman tutkimustiedon perusteella mitä on vuorovaikutus osana työhyvinvointia järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkittua tietoa haettiin eri tietokannoista ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönalanyysilla. Tutkimuskysymys oli; Mitä on työyhteisön hyvinvointia edistävä vuorovaikutus? Keskeiset tulokset työyhteisön hyvinvointia edistävästä vuorovaikutuksesta olivat yksilön vahvuuksien kehittäminen, yksilön hyväksymisen kokemus työyhteisössä, työyhteisön yhteisöllisyys, toimiva viestintäkulttuuri ja organisaation vuorovaikutusosaaminen.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa työyhteisön vuorovaikutusosaamisen nykytila avoimia kysymyksiä sisältävään Webropol -kyselyohjelmistoon syötetyillä kysymyksillä. Kyselylomakkeen teemat tulivat ensimmäisen syklin kirjallisuuskatsauksen tuloksista. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla sisältö. Tutkimuskysymys oli; Mitkä ovat vuorovaikutusosaamisen kehittämiskohteet Rantakoivussa tällä hetkellä? Keskeiset tulokset vuorovaikutusosaamisen kehittämiskohteista olivat yksilön persoonallisten ominaisuuksien, yksilön vuorovaikutustaitojen ja työyhteisön arvojen kehittäminen. Toisen syklin reflektointivaiheessa yhdistettiin ensimmäisen ja toisen syklin tulokset.
Kolmannen syklin tarkoitus oli ensimmäisestä ja toisesta syklistä saatujen tulosten perusteella kuvata työyhteisön vuorovaikutusosaamisen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman osa pilotoitiin työyhteisössä. Kehittämismenetelmänä oli aivoriihi. Kehittämiskysymys oli; Miten vuorovaikutusosaamista kehittämällä edistetään työhyvinvointia työyhteisössä?
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma vuorovaikutusosaamisen kehittämissuunnitelman jalkauttamiseksi organisaatiossa. Vaiheista kuvattiin suunnittelu ja toimintavaiheet. Havainnointi ja reflektiovaiheet jäivät implementoinnin ulkopuolelle aikataulullisista syistä. Kehittämiskysymys oli; Miten vuorovaikutusosaamisen kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön Ottawa-mallia hyödyntäen?
Jatkotutkimusaiheena on tutkia työyhteisötaitojen ja vuorovaikutuksen yhteyttä toisiinsa työyhteisössä; Työyhteisön jäsenten välisten suhteiden, työkäyttäytymisen, yhteistyökykyjen sekä henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutusta vuorovaikutukseen työyhteisössä.
