Etsivän nuorisotyön alkuarvioinnin palvelupolun kehittäminen työntekijälähtöisesti palvelumuotoilun menetelmin
Ohukainen, Heidi (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604166693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604166693
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata etsivän nuorisotyön alkuarvioinnin palvelupolun nykytila sekä tunnistaa siihen liittyviä kehittämistarpeita työntekijälähtöisesti. Kehittämistyön taustalla oli tarve selkeyttää ja yhtenäistää alkuarvioinnin prosessia sekä tehdä palvelupolku näkyväksi.
Tutkimus- ja kehittämistyö toteutettiin laadullisena ja osallistavana prosessina. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelun ja yhteiskehittämistyöpajan avulla. Ryhmähaastattelussa kartoitettiin nykytilaa ja keskeisiä haasteita, ja keskustelua ohjattiin fasilitoivalla otteella. Haastattelun tuloksia hyödynnettiin työpajan suunnittelussa. Yhteiskehittämistyöpajassa palvelupolkua kuvattiin visuaalisesti sekä tunnistettiin sen keskeiset vaiheet ja kehittämiskohteet. Työskentelyä ohjattiin fasilitoinnin keinoin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksena muodostui selkeytetty kuvaus alkuarvioinnin palvelupolusta. Palvelupolussa tunnistettiin kehittämistarpeita, jotka liittyivät erityisesti prosessin jäsentymiseen, tiedonkulkuun ja toimintatapojen yhtenäisyyteen. Lisäksi tunnistettiin palveluprosessin kriittisiä kohtia nuoren kohtaamisen näkökulmasta. The aim of the thesis was to describe the current state of the service path for the initial assessment of outreach youth work and to identify the related development needs in an employee-oriented manner. The development work was based on the need to clarify and harmonise the initial assessment process and to make the service path visible.
The research and development work was carried out as a qualitative and participatory process. The material was collected through a group interview and a co-creation workshop. In the group interview, the current state and key challenges were mapped, and the discussion was guided by a facilitative approach. The results of the interview were used in the planning of the workshop. In the co-creation workshop, the service path was described visually and its key phases and development targets were identified. The work was guided by means of facilitation. The material was analysed using material-based content analysis.
As a result of the study, a clarified description of the service path of the initial assessment was formed. In the service path, development needs were identified, especially related to the structuring of the process, the flow of information and the uniformity of operating methods. In addition, critical points of the service process were identified from the perspective of encountering young people.
Tutkimus- ja kehittämistyö toteutettiin laadullisena ja osallistavana prosessina. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelun ja yhteiskehittämistyöpajan avulla. Ryhmähaastattelussa kartoitettiin nykytilaa ja keskeisiä haasteita, ja keskustelua ohjattiin fasilitoivalla otteella. Haastattelun tuloksia hyödynnettiin työpajan suunnittelussa. Yhteiskehittämistyöpajassa palvelupolkua kuvattiin visuaalisesti sekä tunnistettiin sen keskeiset vaiheet ja kehittämiskohteet. Työskentelyä ohjattiin fasilitoinnin keinoin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksena muodostui selkeytetty kuvaus alkuarvioinnin palvelupolusta. Palvelupolussa tunnistettiin kehittämistarpeita, jotka liittyivät erityisesti prosessin jäsentymiseen, tiedonkulkuun ja toimintatapojen yhtenäisyyteen. Lisäksi tunnistettiin palveluprosessin kriittisiä kohtia nuoren kohtaamisen näkökulmasta.
The research and development work was carried out as a qualitative and participatory process. The material was collected through a group interview and a co-creation workshop. In the group interview, the current state and key challenges were mapped, and the discussion was guided by a facilitative approach. The results of the interview were used in the planning of the workshop. In the co-creation workshop, the service path was described visually and its key phases and development targets were identified. The work was guided by means of facilitation. The material was analysed using material-based content analysis.
As a result of the study, a clarified description of the service path of the initial assessment was formed. In the service path, development needs were identified, especially related to the structuring of the process, the flow of information and the uniformity of operating methods. In addition, critical points of the service process were identified from the perspective of encountering young people.