Huoli-ilmoitukset ja palveluiden asiakasmäärät Kainuun hyvinvointialueen aikuisten sosiaalityössä vuonna 2024
Karppinen, Karen (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604146382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604146382
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kainuun hyvinvointialueen aikuisten sosiaalityön vuonna 2024 vastaanottamien huoli-ilmoitusten määrä sekä sen tarjoamien eri sosiaalipalvelujen asiakasmäärä. Opinnäytetyö suoritettiin määrällisenä kuvailevana eli deskriptiivisenä tutkimuksena. Opinnäytetyö tehtiin Kainuun hyvinvointialueen aikuisten sosiaalityön toimeksiannosta. Aihe valittiin yhdessä toimeksiantajan kanssa vastaamaan heidän toiveitaan ja tarpeitaan sekä opinnäytetyön tekijän mielenkiintoa. Aineisto saatiin tutkimusta varten asiakastietojärjestelmistä.
Aikuisten sosiaalityössä käsiteltiin vuonna 2024 kolmea eri huoli-ilmoituksen tyyppiä, joita olivat ilmoitus yli 18-vuotiaan sosiaalihuollon tarpeesta, yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen sekä ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Tutkimuksessa ilmoituksista selvitettiin niiden tyyppi, ilmoittajataho sekä käsittelyaika. Lisäksi eriteltiin aikuisten sosiaalityön sosiaalipalvelujen asiakasmääriä, palvelupäätösten määriä sekä asiakaskertomusmerkintöjen määrää.
Tutkimuksessa selvisi, että aikuisten sosiaalityössä käsiteltiin vuonna 2024 eniten ilmoituksia yli 18-vuotiaan sosiaalihuollon tarpeesta. Valtaosassa huoli-ilmoituksista käsittelyaika ylitti 14 vuorokautta. Aikuisten sosiaalityön tarjoamat yleisimmät sosiaalipalvelut olivat sosiaaliohjaus ja sosiaalityö. Kuntien välillä oli jonkin verran poikkeuksia yleisimmästä sosiaalipalvelusta. Aineistosta kävi ilmi, että työntekijöiden tapa kirjata ilmoituksia poikkesi toisistaan ja osa asiakastietojärjestelmiin kirjatuista tiedoista oli puutteellista. Esimerkiksi ilmoitusten ilmoittajatahoa ei ollut suurimmassa osassa tapauksista merkitty järjestelmään. Tämän vuoksi tutkimuksen tulokset yleisimmistä ilmoittajatahoista eivät ole täysin luotettavia.
Aikuisten sosiaalityössä olisi aihetta kiinnittää huomiota yhtenäisiin kirjaamisohjeisiin ja -käytäntöihin. Sosiaalihuollossa ollaan siirtymässä valtakunnallisesti rakenteiseen kirjaamiseen, jonka tarkoituksena on helpottaa tietojen hyödynnettävyyttä tutkimus- ja kehittämiskäyttöön sekä vahvistaa asiakkaiden pääsyä tarkastelemaan omaa asiakkuuttaan koskevia kirjauksia. Lisäksi tutkimus koskee vain yhtä vuotta, eli siitä ei voida tehdä laajoja johtopäätöksiä ilmoitusten ja asiakasmäärän muutoksista. Tutkimus tulisi toistaa vuosittain, jotta sen tuloksia voitaisiin hyödyntää pitkällä aikavälillä.
Aikuisten sosiaalityössä käsiteltiin vuonna 2024 kolmea eri huoli-ilmoituksen tyyppiä, joita olivat ilmoitus yli 18-vuotiaan sosiaalihuollon tarpeesta, yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen sekä ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Tutkimuksessa ilmoituksista selvitettiin niiden tyyppi, ilmoittajataho sekä käsittelyaika. Lisäksi eriteltiin aikuisten sosiaalityön sosiaalipalvelujen asiakasmääriä, palvelupäätösten määriä sekä asiakaskertomusmerkintöjen määrää.
Tutkimuksessa selvisi, että aikuisten sosiaalityössä käsiteltiin vuonna 2024 eniten ilmoituksia yli 18-vuotiaan sosiaalihuollon tarpeesta. Valtaosassa huoli-ilmoituksista käsittelyaika ylitti 14 vuorokautta. Aikuisten sosiaalityön tarjoamat yleisimmät sosiaalipalvelut olivat sosiaaliohjaus ja sosiaalityö. Kuntien välillä oli jonkin verran poikkeuksia yleisimmästä sosiaalipalvelusta. Aineistosta kävi ilmi, että työntekijöiden tapa kirjata ilmoituksia poikkesi toisistaan ja osa asiakastietojärjestelmiin kirjatuista tiedoista oli puutteellista. Esimerkiksi ilmoitusten ilmoittajatahoa ei ollut suurimmassa osassa tapauksista merkitty järjestelmään. Tämän vuoksi tutkimuksen tulokset yleisimmistä ilmoittajatahoista eivät ole täysin luotettavia.
Aikuisten sosiaalityössä olisi aihetta kiinnittää huomiota yhtenäisiin kirjaamisohjeisiin ja -käytäntöihin. Sosiaalihuollossa ollaan siirtymässä valtakunnallisesti rakenteiseen kirjaamiseen, jonka tarkoituksena on helpottaa tietojen hyödynnettävyyttä tutkimus- ja kehittämiskäyttöön sekä vahvistaa asiakkaiden pääsyä tarkastelemaan omaa asiakkuuttaan koskevia kirjauksia. Lisäksi tutkimus koskee vain yhtä vuotta, eli siitä ei voida tehdä laajoja johtopäätöksiä ilmoitusten ja asiakasmäärän muutoksista. Tutkimus tulisi toistaa vuosittain, jotta sen tuloksia voitaisiin hyödyntää pitkällä aikavälillä.