Koronapandemian vaikutukset organisaation viestintään – muutosten pysyvyys ja kokemukset muutoksista
Immonen, Tarja (2026)
Immonen, Tarja
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604217110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604217110
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia koronapandemian vaikutuksia Kuhmon kaupungin keskushallinnon palvelualueen viestintään ja kommunikaatioon sekä selvittää, mitkä muutokset jäivät pysyvästi käyttöön ja miten työntekijät ovat ne kokeneet. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Analysointimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, johon työntekijät vastasivat anonyymisti. Kysymyksiä kyselyssä oli yhdeksän ja ne koskivat koronapandemian vaikutuksia työhön liittyvään viestintään ja kommunikaatioon sekä työntekijöiden omia mielipiteitä mahdollisesti käyttöön jääneistä muutoksista. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu viestinnästä ja sen käsitteistä sekä koronapandemia-ajan viestinnästä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, millaisia työhön kuuluvia viestintään ja kommunikaatioon liittyviä rajoituksia organisaatiossa oli käytössä koronapandemian aikana ja millaisia käytäntöjä jäi pysyvästi käyttöön. Tässä nousi vahvasti esille etäpalaverien ja Teams-ohjelman käytön jääminen pysyväksi työtavaksi. Kyselyyn osallistuneiden työntekijöiden mielipiteet näistä olivat pääosin positiivisia.
Tätä tutkimusta voi mahdollisesti hyödyntää tulevaisuudessa, jos tulee samankaltainen poikkeustilanne. Tutkimuksesta selviää, mitkä asiat tutkimukseen osallistuneiden mielestä menivät hyvin ja missä asioissa voisi ehkä toimia toisin. Tutkimuksesta selviää myös, että tutkimuksen kohteena olleessa organisaatiossa jotkin koronapandemian aikana käytössä olleista viestintään liittyvistä muutoksista ovat jääneet pysyvästi käyttöön eli organisaatio on osittain valmiudessa, mikäli vastaavanlainen poikkeustila uusiutuisi.
Tämän opinnäytetyön aihetta voisi tutkia lisää keräämällä aineistoa laajemmalta joukolta ja hyödyntämällä esimerkiksi haastattelua aineistonkeräysmenetelmänä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, millaisia työhön kuuluvia viestintään ja kommunikaatioon liittyviä rajoituksia organisaatiossa oli käytössä koronapandemian aikana ja millaisia käytäntöjä jäi pysyvästi käyttöön. Tässä nousi vahvasti esille etäpalaverien ja Teams-ohjelman käytön jääminen pysyväksi työtavaksi. Kyselyyn osallistuneiden työntekijöiden mielipiteet näistä olivat pääosin positiivisia.
Tätä tutkimusta voi mahdollisesti hyödyntää tulevaisuudessa, jos tulee samankaltainen poikkeustilanne. Tutkimuksesta selviää, mitkä asiat tutkimukseen osallistuneiden mielestä menivät hyvin ja missä asioissa voisi ehkä toimia toisin. Tutkimuksesta selviää myös, että tutkimuksen kohteena olleessa organisaatiossa jotkin koronapandemian aikana käytössä olleista viestintään liittyvistä muutoksista ovat jääneet pysyvästi käyttöön eli organisaatio on osittain valmiudessa, mikäli vastaavanlainen poikkeustila uusiutuisi.
Tämän opinnäytetyön aihetta voisi tutkia lisää keräämällä aineistoa laajemmalta joukolta ja hyödyntämällä esimerkiksi haastattelua aineistonkeräysmenetelmänä.
