Kaivoskorjaamon läpimenoaikojen optimointi
Seppänen, Joonas (2026)
Seppänen, Joonas
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604217125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604217125
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö. Toimeksiantaja oli Terrafame Oy. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin louhintakaluston huoltojen läpimenoaikoja kaivoskorjaamolla ja tavoitteena oli löytää mahdolliset kehittämisen kohteet, joita optimoimalla läpimenoaikoja voitaisiin lyhentää. Työn taustalla oli korjaamon tarve tehostaa huoltotoimintaa ja parantaa resurssien käyttöä.
Tarkastelua varten Maximo-järjestelmästä kerättiin jokaisesta huollon laajuusalueelta kymmenen kappaletta huollon töitä, joista näkyi kaikista selvimmin huoltoihin menneet ajat ja niissä mukana olleet asentajamäärät, pois lukien kaivinkoneiden laajimmat huollot, joista saatiin viidestä kuuteen kappaletta huollon töitä. Näiden tulosten perusteella laskettiin keskiarvot huoltoihin menneistä ajoista sekä keskiarvot huolloissa mukana olleista asentajista. Tämän lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin kirjaamiskäytäntöjä ja toimintaohjeita.
Tarkastelussa käytetty laskentatapa saattoi vääristää joidenkin huoltojen keskiarvoja huollon keston ja asentajamäärän kohdalla. Selvisi myös, ettei ollut selkeitä ohjeita kirjaamiskäytäntöihin ja toimintatapoihin. Tästä syystä osalla töistä oli lisätöiden tunteja ja haasteena oli saada selkeitä töitä, jotka voitiin ottaa mukaan laskelmiin. Saadut tulokset olivat kuitenkin lähellä todellisuutta, sillä ne perustuivat laajaan otantaan ja korjaamon kanssa käytyyn keskusteluun. Tuloksista voitiin nähdä vaihtelua läpimenoajoissa sekä asentajamäärissä huoltolaajuuksien välillä. Lisäksi joissakin saman laajuisissa huolloissa nähtiin suuria eroja läpimenoajoissa.
Läpimenoaikojen optimointia varten ehdotettiin, että huoltojen lasketut keskiarvot toimisivat ohjearvona ja huoltoja kellotettaisiin, jotta saataisiin selvitettyä huoltojen todelliset viiveet sekä teholliset työajat. Kirjaamiskäytäntöihin ehdotettiin yksinkertaista toimintatapaa, jolla voitaisiin vähentää kirjaamisessa tapahtuvia virheitä ja samalla poistaa ylimääräistä työtä.
Tarkastelua varten Maximo-järjestelmästä kerättiin jokaisesta huollon laajuusalueelta kymmenen kappaletta huollon töitä, joista näkyi kaikista selvimmin huoltoihin menneet ajat ja niissä mukana olleet asentajamäärät, pois lukien kaivinkoneiden laajimmat huollot, joista saatiin viidestä kuuteen kappaletta huollon töitä. Näiden tulosten perusteella laskettiin keskiarvot huoltoihin menneistä ajoista sekä keskiarvot huolloissa mukana olleista asentajista. Tämän lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin kirjaamiskäytäntöjä ja toimintaohjeita.
Tarkastelussa käytetty laskentatapa saattoi vääristää joidenkin huoltojen keskiarvoja huollon keston ja asentajamäärän kohdalla. Selvisi myös, ettei ollut selkeitä ohjeita kirjaamiskäytäntöihin ja toimintatapoihin. Tästä syystä osalla töistä oli lisätöiden tunteja ja haasteena oli saada selkeitä töitä, jotka voitiin ottaa mukaan laskelmiin. Saadut tulokset olivat kuitenkin lähellä todellisuutta, sillä ne perustuivat laajaan otantaan ja korjaamon kanssa käytyyn keskusteluun. Tuloksista voitiin nähdä vaihtelua läpimenoajoissa sekä asentajamäärissä huoltolaajuuksien välillä. Lisäksi joissakin saman laajuisissa huolloissa nähtiin suuria eroja läpimenoajoissa.
Läpimenoaikojen optimointia varten ehdotettiin, että huoltojen lasketut keskiarvot toimisivat ohjearvona ja huoltoja kellotettaisiin, jotta saataisiin selvitettyä huoltojen todelliset viiveet sekä teholliset työajat. Kirjaamiskäytäntöihin ehdotettiin yksinkertaista toimintatapaa, jolla voitaisiin vähentää kirjaamisessa tapahtuvia virheitä ja samalla poistaa ylimääräistä työtä.
