Psykologinen turvallisuus rakennusalan tiimeissä

Abstract

Psykologinen turvallisuus on keskeinen tekijä tiimien ja työyhteisöjen vuorovaikutuksessa, suorituskyvyssä, oppimisessa ja työhyvinvoinnissa. Rakennusalalla työympäristöä leimaavat projektimuotoisuus, aikataulupaineet ja vaihtuvat työryhmät, jotka voivat vaikuttaa työyhteisön vuorovaikutukseen ja turvallisuuden kokemukseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella psykologisen turvallisuuden ilmenemistä rakennusalan tiimeissä sekä tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä työnjohdon näkökulmasta.

Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla rakennusalalla työnjohdossa toimivilta henkilöiltä sekä analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.

Tulosten mukaan psykologinen turvallisuus ilmeni erityisesti avoimuutena ja puhumisen rohkeutena, virheiden käsittelytavassa, kuulluksi tulemisena ja kannustavana suhtautumisena kehitysideoihin. Psykologista turvallisuutta edistivät autonomia ja esimiehen luottamus, yhdessä vietetty aika ja psykologista turvallisuutta tukeva johtamistapa. Turvallisuutta heikentävinä tekijöinä tunnistettiin aikataulupaineet, auktoriteettivetoiset johtamiskäytännöt, kommunikaatiohaasteet sekä työn epävarmuus. Tulokset korostavat vuorovaikutteisen johtamisen ja avoimen keskustelukulttuurin merkitystä rakennusalan työyhteisöissä.

Psychological safety is widely recognized as an important factor influencing interaction, learning, team performance and well-being in teams and work communities. In the construction industry, the work environment is characterized by project-based work, time pressure, and frequently changing teams, which may influence communication and the experience of safety within work groups. This thesis examines how psychological safety is manifested in construction work communities and identifies factors influencing it from the perspective of site management.

The study adopts a qualitative approach, with data collected through semi-structured interviews with individuals working in site management and analyzed using qualitative content analysis and thematic analysis.

The results indicate that psychological safety manifested as open communication, willingness to raise concerns and mistakes, and trust-based leadership. Factors supporting psychological safety included interactive leadership, supervisor’s trust, autonomy, and opportunities for employees to express their ideas. Factors weakening psychological safety included time pressure, authoritarian leadership practices, communication challenges, and job insecurity. The findings highlight the importance of open communication and trust-based leadership in construction work communities.