Asuinkiinteistöjen sähköisen energiatehokkuuden parantaminen
Toikkanen, Toni (2026)
Toikkanen, Toni
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604237559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604237559
Tiivistelmä
Energiatehokkuuden rooli korjausrakentamisessa on kasvanut kalliin energiahinnan, lainsäädännön sekä ilmastotavoitteisiin pääsemisen seurauksena. Uudet teknologiat mahdollistavat tehokkaan energiankäytön sekä automaation merkitys kiinteistössä kasvaa koko ajan. Opinnäytetyössä tehtävänä oli analysoida laajasti kiinteistön sähkönsäästökohteita ja esittää parantamisehdotuksia vanhoihin järjestelmiin. Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää, millaisia energiansäästömahdollisuuksia kiinteistön sähkötekniikassa on ja miten näitä muutoksia voidaan toteuttaa.
Toteutustapa oli teoreettinen kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin mitä tietoa aiheesta on jo olemassa. Kirjallisuuskatsauksessa hyödynnettiin pääosin kotimaista kirjallisuutta, lainsäädäntöä sekä harkittuja kaupallisia lähteitä. Lisäksi on hyödynnetty kirjoittajan omaa vuosien kokemusta aiheen parista. Tarkastelu oli rajattu erityisesti sähköteknisiin ratkaisuihin, joka rajasi pois LVI- ja rakennustekniset seikat.
Tulosten perusteella energiatehokkuustoimet vähentävät kiinteistön energiankulutusta merkittävästi ja auttavat ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä päästöjen vähentämisessä. Tuloksiin päästiin esittämällä tutkimuskysymyksiä ja käyttämällä useita eri lähteitä niihin vastaamiseen. Todettiin että lämmitys ja ilmanvaihto kuluttavat eniten energiaa ja niihin energiansäästötoimia keskittämällä saavutetaan suurimmat säästöt. Koko järjestelmän päivitys ei ollut pakollista, vaan sähköistä energiatehokkuutta parannettiin automaatiota ja tarpeenmukaista ohjausta lisäämällä.
Johtopäätöksenä todettiin että korjausrakentamisen sähkötekniset muutostyöt ovat merkittäviä keinoja pienentää kiinteistön energiatehokkuutta ja sähkönkäyttöä. Mittaukset ja automatiikka ovat suuressa roolissa energiatehokkuushankkeissa, joihin säädöksetkin ohjaavat. Hankkeet ovat kannattavia myös taloudellisesti etenkin, kun laitteistot ovat energiatehokkaita, oikein mitoitettuja sekä säädettyjä. Todettiin myös että sähköisen talotekniikan hankkeet työllistävät laajasti eri alojen ammattilaisia sekä mahdollistavat uusien teknologioiden käytön ja kehittämisen.
Toteutustapa oli teoreettinen kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin mitä tietoa aiheesta on jo olemassa. Kirjallisuuskatsauksessa hyödynnettiin pääosin kotimaista kirjallisuutta, lainsäädäntöä sekä harkittuja kaupallisia lähteitä. Lisäksi on hyödynnetty kirjoittajan omaa vuosien kokemusta aiheen parista. Tarkastelu oli rajattu erityisesti sähköteknisiin ratkaisuihin, joka rajasi pois LVI- ja rakennustekniset seikat.
Tulosten perusteella energiatehokkuustoimet vähentävät kiinteistön energiankulutusta merkittävästi ja auttavat ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä päästöjen vähentämisessä. Tuloksiin päästiin esittämällä tutkimuskysymyksiä ja käyttämällä useita eri lähteitä niihin vastaamiseen. Todettiin että lämmitys ja ilmanvaihto kuluttavat eniten energiaa ja niihin energiansäästötoimia keskittämällä saavutetaan suurimmat säästöt. Koko järjestelmän päivitys ei ollut pakollista, vaan sähköistä energiatehokkuutta parannettiin automaatiota ja tarpeenmukaista ohjausta lisäämällä.
Johtopäätöksenä todettiin että korjausrakentamisen sähkötekniset muutostyöt ovat merkittäviä keinoja pienentää kiinteistön energiatehokkuutta ja sähkönkäyttöä. Mittaukset ja automatiikka ovat suuressa roolissa energiatehokkuushankkeissa, joihin säädöksetkin ohjaavat. Hankkeet ovat kannattavia myös taloudellisesti etenkin, kun laitteistot ovat energiatehokkaita, oikein mitoitettuja sekä säädettyjä. Todettiin myös että sähköisen talotekniikan hankkeet työllistävät laajasti eri alojen ammattilaisia sekä mahdollistavat uusien teknologioiden käytön ja kehittämisen.