Organisaation resilienssi ja psykologinen turvallisuus: case Adecco Finland Oy
Arjakka, Aleksi (2026)
Arjakka, Aleksi
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604247740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604247740
Tiivistelmä
Organisaatioiden toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut aiempaa epävarmemmaksi ja nopeatahtisemmaksi, mikä on lisännyt tarvetta vahvistaa sopeutumiskykyä ja uudistumista tukevia rakenteita. Henkilöstöpalvelualalla toimintaa muokkaavat suhdannevaihtelut, asiakasyritysten muuttuvat tarpeet sekä työmarkkinoiden dynamiikka. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Adecco Finland Oy:n organisaation resilienssin nykytilaa, analysoida psykologisen turvallisuuden yhteyttä resilienssiin sekä tunnistaa kehittämislinjoja organisaatiotason vahvistamiseksi.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin anonyymillä sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin 133 työntekijälle ja johon osallistui 80 henkilöä (osallistumisaste noin 60 %). Resilienssiä mitattiin Employee Resilience Scale -mittarilla ja psykologista turvallisuutta Psychological Safety Scale -mittariin perustuvilla väittämillä. Aineisto analysoitiin kuvailevien tunnuslukujen, reliabiliteettianalyysin, eksploratiivisen faktorianalyysin sekä Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Lisäksi tarkasteltiin taustamuuttujien mukaisia eroja.
Tulosten perusteella organisaation resilienssi arvioitiin kokonaisuutena vahvaksi erityisesti selviytymiskyvyn ja reagointivalmiuden osalta, kun taas oppimiseen ja toimintatapojen uudistamiseen liittyvissä ulottuvuuksissa tunnistettiin kehittämispotentiaalia. Psykologisen turvallisuuden ja resilienssin välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys (r = .36, p = .001). Psykologinen turvallisuus selitti noin 13 prosenttia resilienssin vaihtelusta aineistossa. Lisäksi havaittiin sukupuolten välinen ero psykologisen turvallisuuden kokemuksessa siten, että naiset arvioivat sen keskimäärin miehiä matalammaksi, kun taas resilienssissä vastaavaa eroa ei ilmennyt.
Tulokset osoittavat, että resilienssi kytkeytyy vahvasti organisaation vuorovaikutukseen ja johtamiskäytäntöihin. Psykologisen turvallisuuden tilastollisesti merkitsevä yhteys resilienssiin viittaa siihen, että avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus toimii keskeisenä mekanismina organisaation sopeutumiskyvyn rakentumisessa. Tulokset korostavat strategisen henkilöstöjohtamisen sekä oppimista, vuorovaikutusta ja ennakointia tukevien käytäntöjen merkitystä organisaation resilienssin vahvistamisessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin anonyymillä sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin 133 työntekijälle ja johon osallistui 80 henkilöä (osallistumisaste noin 60 %). Resilienssiä mitattiin Employee Resilience Scale -mittarilla ja psykologista turvallisuutta Psychological Safety Scale -mittariin perustuvilla väittämillä. Aineisto analysoitiin kuvailevien tunnuslukujen, reliabiliteettianalyysin, eksploratiivisen faktorianalyysin sekä Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Lisäksi tarkasteltiin taustamuuttujien mukaisia eroja.
Tulosten perusteella organisaation resilienssi arvioitiin kokonaisuutena vahvaksi erityisesti selviytymiskyvyn ja reagointivalmiuden osalta, kun taas oppimiseen ja toimintatapojen uudistamiseen liittyvissä ulottuvuuksissa tunnistettiin kehittämispotentiaalia. Psykologisen turvallisuuden ja resilienssin välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys (r = .36, p = .001). Psykologinen turvallisuus selitti noin 13 prosenttia resilienssin vaihtelusta aineistossa. Lisäksi havaittiin sukupuolten välinen ero psykologisen turvallisuuden kokemuksessa siten, että naiset arvioivat sen keskimäärin miehiä matalammaksi, kun taas resilienssissä vastaavaa eroa ei ilmennyt.
Tulokset osoittavat, että resilienssi kytkeytyy vahvasti organisaation vuorovaikutukseen ja johtamiskäytäntöihin. Psykologisen turvallisuuden tilastollisesti merkitsevä yhteys resilienssiin viittaa siihen, että avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus toimii keskeisenä mekanismina organisaation sopeutumiskyvyn rakentumisessa. Tulokset korostavat strategisen henkilöstöjohtamisen sekä oppimista, vuorovaikutusta ja ennakointia tukevien käytäntöjen merkitystä organisaation resilienssin vahvistamisessa.