Muuttunut energiatehokkuuslaki ja yritysten energiakatselmusvelvoite
Heinänen, Laura (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604257821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604257821
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella Euroopan unionin uudistetun energiatehokkuusdirektiivin (2023/1791) kansallista toimeenpanoa sekä sen aiheuttamia muutoksia erityisesti yritysten energiakatselmusvelvoitteisiin. Direktiivin keskeisenä tavoitteena on varmistaa EU:n ilmasto- ja energiansäästötavoitteiden saavuttaminen ja tukea pitkän aikavälin hiilineutraalisuutta. Uudistus korostaa energiatehokkuus ensin -periaatetta ja siirtymistä kulutusperusteiseen sääntelyyn, mikä tuo velvoitteiden piiriin myös sellaisia yrityksiä, joita aiemmat henkilöstö- ja talouskriteerit eivät koskeneet.
Työssä tarkastellaan direktiivin valmistelua EU- ja kansallisella tasolla, Suomessa toteutettuja lakimuutoksia sekä energiatehokkuuslain keskeisiä sisältöjä. Erityishuomio kohdistuu yritysten energiakatselmuksiin. Uudistuksen myötä energiakatselmukset ja energianhallintajärjestelmät muodostuvat entistä laajemmalle yritysjoukolle pakollisiksi.
Pohdintaosuudessa tarkastellaan yritysten näkökulmasta energiatehokkuusvaatimusten käytännön vaikutuksia. Keskeisiä kysymyksiä ovat energiakatselmusten pitkän aikavälin hyöty, energiatehokkuusinvestointien kannattavuus matalan kiinteistöarvon alueilla sekä se, miten verkkoyhtiöiden tehomaksuihin perustuvat tariffirakenteet vaikuttavat energiatehokkuustoimenpiteiden taloudellisiin kannustimiin.
Työn johtopäätöksenä todetaan, että vaikka energiatehokkuustoimilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja tukea EU:n tavoitteita, niiden kannattavuus vaihtelee huomattavasti yrityksen sijainnin, kulutusprofiilin ja investointiedellytysten mukaan.
Työssä tarkastellaan direktiivin valmistelua EU- ja kansallisella tasolla, Suomessa toteutettuja lakimuutoksia sekä energiatehokkuuslain keskeisiä sisältöjä. Erityishuomio kohdistuu yritysten energiakatselmuksiin. Uudistuksen myötä energiakatselmukset ja energianhallintajärjestelmät muodostuvat entistä laajemmalle yritysjoukolle pakollisiksi.
Pohdintaosuudessa tarkastellaan yritysten näkökulmasta energiatehokkuusvaatimusten käytännön vaikutuksia. Keskeisiä kysymyksiä ovat energiakatselmusten pitkän aikavälin hyöty, energiatehokkuusinvestointien kannattavuus matalan kiinteistöarvon alueilla sekä se, miten verkkoyhtiöiden tehomaksuihin perustuvat tariffirakenteet vaikuttavat energiatehokkuustoimenpiteiden taloudellisiin kannustimiin.
Työn johtopäätöksenä todetaan, että vaikka energiatehokkuustoimilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja tukea EU:n tavoitteita, niiden kannattavuus vaihtelee huomattavasti yrityksen sijainnin, kulutusprofiilin ja investointiedellytysten mukaan.