Tekoälyn käyttö osana vaatesuunnitteluprosessia Suomessa

Abstract

Tekoälyn käyttö on viime vuosina lisääntynyt tekstiili- ja muotialalla, ja siitä on muodostunut keskeinen keskustelunaihe myös suomalaisten toimijoiden keskuudessa. Organisaatiot etsivät uusia tapoja tehostaa tuotantoa, vähentää manuaalisia työvaiheita sekä parantaa prosessien tehokkuutta. Samalla on alettu tarkastelemaan, missä vaatesuunnitteluprosessin vaiheissa tekoälyä voitaisiin käyttää.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tekoälyä voidaan hyödyntää osana vaatesuunnitteluprosessia sekä millaisia vaikutuksia tällä on suunnittelijan työhön, luovuuteen ja tehokkuuteen nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin suunnittelijoiden kokemuksia ja ajatuksia tekoälyn käytöstä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena kevään 2026 aikana. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joihin osallistui yhteensä 7 suunnittelijaa alan eri yrityksistä. Haastattelut nauhoitettiin sekä litteroitiin analyysiä varten. Laadullinen sisältöanalyysi toteutettiin teemoittelun menetelmällä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui dokumentti- ja aineistoanalyysistä, jossa tarkasteltiin vaatesuunnitteluprosesseja sekä tekoälyn kykyjä. Tutkimustulosten perusteella suunnitteluprosessia voidaan tehostaa tekoälyn avulla etenkin suunnittelutyön taustoituksessa, ideoinnissa sekä luonnostelussa. Mitä pidemmälle suunnitteluprosessia edetään, sitä vähäisemmäksi tekoälyn rooli kuitenkin muuttuu. Tekoäly nähdään tulevaisuudessa ennen kaikkea assistentin kaltaisena työkaluna, joka helpottaa työskentelyä ja sen manuaalisia vaiheita. Haastatteluista kerätyn datan perusteella tekoälyn ei uskota korvaavan suunnittelijan työtä, vaikka manuaalisten vaiheiden vähentäminen voi vähentää alalla etenkin assistenttien sekä junioritason työpaikkoja.

Haastatteluissa nousi esiin huoli tekoälyn energiankulutuksesta sekä ympäristöön ja etiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Näistä huolimatta tekoälyn käyttömahdollisuudet nähtiin positiivisina. Suomalaiset tekstiili- ja muotialan yritysten todettiin kuitenkin olevan hyvin eri vaiheissa tekoälyn hyödyntämisessä. Yksi vastaajista ei ollut käyttänyt tekoälyä aikaisemmin. Henkilöt, jotka kieltäytyivät haastattelusta, kokivat, ettei heillä ole tarpeeksi kokemusta tekoälyn käytöstä. Vaikka osa yrityksistä onkin jo tarjonnut koulutusta tekoälyn käyttöön, tämä tutkimus osoittaa, että lisäkoulutukselle on selkeästi tarvetta.

The use of artificial intelligence has increased in recent years in the textile and fashion industry, and it has also become a key topic of discussion among operators in Finland. Organizations are constantly looking for new ways to streamline production, reduce manual work steps, and improve process efficiency. At the same time, they have begun to examine the stages of the clothing design process at which artificial intelligence could be used.

This thesis aimed to find how artificial intelligence could be utilized as part of the clothing design process and what effects it could have on the designer's work, creativity, and efficiency in the future. In addition, the study surveyed designers' experiences and thoughts on the use of artificial intelligence. The study was carried out as a qualitative study in spring 2026. The data was collected through semi- structured interviews, in which a total of 7 designers from different companies participated. The interviews were recorded and transcribed for analysis using thematic and coding methods. The theoretical framework of the study consisted of document and subject analysis, which examined different clothing design processes and the capabilities of artificial intelligence. Based on the research results, the design process could be more efficient with the help of artificial intelligence, especially in research work, ideation, and drafting. But the further the design process progresses, the less important the role of artificial intelligence becomes. In the future, artificial intelligence is seen primarily as an assistant-like tool that facilitates work and its manual stages. Based on the data collected from the interviews, AI is not believed to replace the work of a designer, although reducing manual design phases may reduce the number of assistants and junior-level jobs in the field.

The interviews raised concerns about the energy consumption of artificial intelligence and questions related to the environment and ethics. Despite these, the potential uses of artificial intelligence were seen positively. However, Finnish textile and fashion companies were found to be at very different stages in their use of AI. One of the respondents had not used AI before, and based on emails sent about the interview, it was found that not all designers in the sector feel that they are at a sufficiently advanced level in using AI. The study highlighted the need for additional training, although some companies have already offered training related to AI.