Skitsofrenian riskitekijät ja ennaltaehkäisy
Saarinen, Anniina; Vanhanen, Riina; Yli-Jaskari, Michelle (2026)
Saarinen, Anniina
Vanhanen, Riina
Yli-Jaskari, Michelle
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605059277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605059277
Tiivistelmä
Skitsofrenia on vakava, monimutkainen sekä vaikeahoitoinen psyykkinen sairaus, joka on harvinainen verrattuna muihin mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön. Skitsofrenian varhainen tunnistaminen, aikainen hoitoon hakeutuminen ja hoitoon pääsy, tiedonanto potilaalle sekä riskien tunnistaminen ja ymmärtäminen muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka voi vaikuttaa sairauden oireiden puhkeamiseen, kulkuun ja hoitoon.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ja tuottaa ajankohtaista tietoa skitsofrenian riskitekijöistä ja ennaltaehkäisykeinoista, sekä selvittää skitsofrenian riskitekijöitä ja millä tavoin ne vaikuttavat sairauden puhkeamiseen ja etenemiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sen aineiston hakuun käytettiin apuna LabPrimo- ja Google Scholar hakukoneita sekä Medic-, PubMed-, Terveysportti- ja Oppiportti tietokantoja. Aineisto rajattiin niin, että lähteiden tuli olla vuosilta 2016–2026, sekä vain suomen- ja englanninkieliset maksuttomasti saatavilla olevat lähteet hyväksyttiin. Aineistoon pyrittiin valitsemaan useampi tutkimus, joka vastaisi edes toiseen tutkimuskysymykseen.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että skitsofrenian puhkeamiseen vaikuttavat useat tekijät. Tekijöistä usein geneettinen alttius on kaiken alku ja luo taustan, jonka kautta aivot ovat herkemmät ärsykkeille. Riskitekijät eivät kuitenkaan vaikuta suoraviivaisesti ja vahvat suojaavat tekijät voivat ehkäistä sairauden puhkeamista. Skitsofrenian ennaltaehkäisyssä ei ole siis kyse vain riskien tunnistamisesta vaan myös suojaavien tekijöiden vahvistamisessa.
Skitsofrenian jatkotutkimuksissa voitaisiin enemmän keskittyä tutkimaan sairauden ennaltaehkäisyn mahdollisuutta, skitsofreniaan liittyvien aivojen muutosten pitkäaikaistutkimuksella sekä arkisen stressin, elämäntapojen ja sosiaalisen median vaikutusta skitsofrenian syntyyn.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ja tuottaa ajankohtaista tietoa skitsofrenian riskitekijöistä ja ennaltaehkäisykeinoista, sekä selvittää skitsofrenian riskitekijöitä ja millä tavoin ne vaikuttavat sairauden puhkeamiseen ja etenemiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sen aineiston hakuun käytettiin apuna LabPrimo- ja Google Scholar hakukoneita sekä Medic-, PubMed-, Terveysportti- ja Oppiportti tietokantoja. Aineisto rajattiin niin, että lähteiden tuli olla vuosilta 2016–2026, sekä vain suomen- ja englanninkieliset maksuttomasti saatavilla olevat lähteet hyväksyttiin. Aineistoon pyrittiin valitsemaan useampi tutkimus, joka vastaisi edes toiseen tutkimuskysymykseen.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että skitsofrenian puhkeamiseen vaikuttavat useat tekijät. Tekijöistä usein geneettinen alttius on kaiken alku ja luo taustan, jonka kautta aivot ovat herkemmät ärsykkeille. Riskitekijät eivät kuitenkaan vaikuta suoraviivaisesti ja vahvat suojaavat tekijät voivat ehkäistä sairauden puhkeamista. Skitsofrenian ennaltaehkäisyssä ei ole siis kyse vain riskien tunnistamisesta vaan myös suojaavien tekijöiden vahvistamisessa.
Skitsofrenian jatkotutkimuksissa voitaisiin enemmän keskittyä tutkimaan sairauden ennaltaehkäisyn mahdollisuutta, skitsofreniaan liittyvien aivojen muutosten pitkäaikaistutkimuksella sekä arkisen stressin, elämäntapojen ja sosiaalisen median vaikutusta skitsofrenian syntyyn.
