Kehitysvammaisten henkilöiden tukiasuminen Helsingissä nyt ja tulevaisuudessa

Abstract

Itsenäinen elämä ”Independent living” on keskeinen käsite YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksessa. Sopimuksessa viitataan vammaisten oikeuteen elää yhteisössä ja oikeudesta valita asuinpaikka ja asuinkaveri. Opinnäytetyön tarkoitus on tuoda näkyväksi Helsingin kaupungin vammaistyössä tukiasumisen parissa työskentelevien näkemyksiä kehitysvammaisten henkilöiden tukiasumisesta nyt ja tulevaisuudessa. Opinnäytetyössä tavoitteena on kartoittaa hyviä toimintakäytäntöjä ja kehittämisehdotuksia tukiasumisen järjestämiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen triangulaatiota. Helsingin kaupungilla kehitysvammaisten tukiasumisen parissa työskentelevien henkilöiden näkemyksiä kehitysvammaisten henkilöiden tukiasumisen kehittämisen tarpeista tutkittiin tulevaisuustutkimuksen tulevaisuusverstas-menetelmää hyödyntäen. Tukiasumisen parissa työskenteleville esimiehille järjestettiin kaksi erillistä teemallista ryhmähaastattelua, jotka edustavat arviointitutkimuksellista menetelmää. Tutkimuskysymyksinä opinnäytetyössä olivat 1) mitkä ovat kehitysvammaisten henkilöiden tukiasumisen keskeiset kehittämistarpeet Helsingissä henkilöstön ja esimiesten mielestä, 2) mitkä ovat hyviä ja toimivia tukiasumisen malleja ja 3) mitä tekijöitä on otettava huomioon tukiasumisen onnistumiseksi. Opinnäytetyön aineisto kerättiin keväällä ja kesällä vuonna 2014. Aineiston litterointi ja analyysi tehtiin syksyn 2014 aikana. Ryhmähaastattelujen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Ryhmähaastattelujen kommenttikierros oli tammikuussa 2015.

Tulevaisuusverstas menetelmässä osallistujat itse tuottavat tulevaisuusverstaan tulokset. Tulevaisuusverstaan tuloksissa nousi esiin toive kehitysvammaisten henkilöiden tukiasumisen eriyttämisestä omaksi toiminnakseen, jolla on oma koordinaattori ja henkilöstö. Henkilöstö kaipasi tukiasukkaiden kanssa vastaan tulevien tilanteiden varalle selkeitä toimintaohjeita ja vastuukysymysten määrittelyä. Sekä tukiasumisen parissa työskentelevien työntekijöiden että esimiesten mielestä tukiasumista olisi mahdollista lisätä. Ongelma tukiasumisen lisäämisessä on tukiasumiseen soveltuvien asuntojen puute. Tukiasuminen on tulevaisuuden asumismuoto, joka vaatii hyvän ennakkosuunnitelman ja riittävän tuen onnistuakseen. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää kehitysvammaisten henkilöiden tukiasumisen suunnittelussa. Jatkotutkimuksessa olisi hyvä selvittää asiakkaiden eli kehitysvammaisten henkilöiden itsensä näkemyksiä tukiasumisen järjestämisestä ja tuen laadusta.

Asiasanat: kehitysvammainen henkilö, kehitysvammaisten asuminen, tukiasuminen.

Supported housing for persons with intellectual disabilities in Helsinki, now and in the future

Independent living is a central concept in the U. N. declaration of human rights for handicapped people. According to this agreement, handicapped people have the right to live in a community, and the right to choose their place of living and the people they live with. The purpose of this study is to show how those in charge of servicing the handicapped within the City of Helsinki regard supported housing for people with intellectual disabilities.

This research was concerned with both the present situation and future prospects. The focus was on mapping out effective support practices and gathering professional suggestions for future improvements. This qualitative study using triangulation consisted of a combination of two research methods. By applying the method of future workshop, which was drawn upon the methodology of future research, this research investigated professional views regarding the need of development of supported housing for people with intellectual disabilities. For this purpose, managers in charge of supported housing in the Helsinki area were interviewed in two thematically distinct groups. This part of the research constituted the evaluative aspect of the study. The main research questions were the following: 1) What aspects of supported housing require the most development according to those who work in this field 2) What support models function the best? 3) Which factors need to be considered essential for the success of supported housing?

The interviews were carried out during the spring and summer of 2014, and the transcript and analysis of the research material took place during the autumn of the same year. A round of comments from the group interviewed was carried out in January 2015. The material obtained from the group interviews was analyzed through the method of content analysis. Within the method of future workshop, the participants themselves produce the results of the workshop. The main finding that emerged out of this method was the participants' wish to have supported housing organized into its own unit, and coordinated by its own manager and other personnel. The participants also wished for clear guidelines for handling challenging situations related to supported residents, as well as clarifications regarding questions of responsibility. According to the managers and other personnel working with supported housing, this form of support can be increased. Lack of suitable housing units was regarded as a major hindrance to the potential.

This study concludes that supported housing is a way of the future; a good plan and enough support along the way are needed for its full success. This thesis did not contain the customers’ perspective. A follow-up study could concentrate on the views of those with intellectual disabilities with regard to the organization of supported living and the quality of such support. The findings of the present study may be useful for the planning of supported housing.

Keywords: person with intellectual disabilities, housing of persons with intellectual disabilities, supported housing.