Järvenpään varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkemyksiä digitalisaation hyödyntämisestä työssään

Abstract

Digitalisaatio on kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana ja vaikuttanut yhteiskuntaamme laajasti. Digitaidot ovat keskeisiä kansalaistaitoja, joiden perusta rakentuu jo varhaislapsuudessa. Varhaiskasvatuksessa digitaalinen osallisuus tarkoittaa tasavertaista mahdollisuutta harjoitella digitaaliseen maailmaan osallistumista lapsen kehitystason mukaisesti. Digitaalinen osaaminen nähdään lapsen oikeutena sekä keinona edistää yhdenvertaisuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää ratkaisuja Järvenpään varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen ja motivaation kehittämiseen digitaalisuuden käytössä. Tarkoituksena oli tuoda esiin näkemyksiä digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuuksista ja digitaalisesta osaamisesta työssä. Lisäksi laadittiin kehittämissuositukset digitaalisuutta tukevien rakenteiden edistämiseksi. Toimeksiantajana toimi OPH:n rahoittama Järvenpään kaupungin Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen -hanke. Tuloksia voidaan hyödyntää henkilöstön digitaalisen osaamisen, pedagogisen digikasvatuksen ja digitaalisuuden vakiinnuttamisen kehittämisessä.

Teoreettinen viitekehys rakentui digitaalisen osaamisen, digikuilujen, pedagogisen digikasvatuksen ja digitaalisen osallisuuden käsitteistä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä kyselytutkimuksena. Sähköinen kyselylomake lähetettiin kaikille kasvatusvastuullisille työntekijöille ja se sisälsi väittämiä viisiportaisella Likertin asteikolla sekä avoimia kysymyksiä. Monivalintavastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti ja avoimet vastaukset abduktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan työntekijät kokivat lähes yksimielisesti digitaalisen oppimisen lasten oikeudeksi. Varhaiskasvatusyksiköissä oli pääosin ajanmukaiset digilaitteet, mutta niitä oli henkilöstön näkökulmasta liian vähän. Digitaidot ja pedagoginen osaaminen vaihtelivat, ja työntekijät toivoivat koulutusta sekä resursoitua työaikaa laitteiden ja sovellusten käytön harjoitteluun. Yhteisöohjautuvuus lisäsi rohkeutta hyödyntää digilaitteita pedagogisesti.

Johtopäätöksissä todettiin, että työntekijät tarvitsevat tarkempaa tietoa, ohjausta ja koulutusta digikasvatuksen sisällöistä ja siitä mitä lasten digitaalinen osaaminen tarkoittaa. Keskeisiä kehittämistoimia ovat riittävä resursointi laitteisiin ja koulutukseen sekä ajan mahdollistaminen laitteiden ja sovellusten harjoitteluun. Yhteiset toimintamallit ja linjaukset tukevat digikasvatuksen vakiintumista Järvenpään varhaiskasvatuksen arkeen.