Jaettu mikroliikkuminen muuttuvassa kaupunkiympäristössä : konsepti esteettömästä mikroliikkumisvälineestä
Fjällström, Alex (2026)
Fjällström, Alex
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050810472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050810472
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella esteettömämpi yhteiskäyttöinen mikroliikkumisväline, joka soveltuu tulevaisuuden muuttuvaan kaupunkiympäristöön. Työn lähtökohtina olivat kaupungistuminen, megatrendit sekä ilmastonmuutos, jotka muuttavat liikkumistarpeita, sekä havainto siitä, että nykyiset yhteiskäyttöiset mikroliikkumisvälineet eivät ole riittävän esteettömiä palvellakseen erilaisia käyttäjäryhmiä. Nykyiset ratkaisut rajaavat osan käyttäjistä käytön ulkopuolelle asettaessaan vaatimuksia tasapainolle, kyytiin nousemiselle ja digitaalisten käyttöliittymien hallinnalle.
Työ toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen, ja ne loivat pohjan suunnitteluprosessille. Taustatyössä tarkasteltiin yhteiskäyttöisten mikroliikkumisvälineiden suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä, kuten käyttöympäristöä, käyttäjätarpeita, EU-tason säädöksiä ja tavoitteita sekä sähköisten liikkumisvälineiden lainsäädäntöä Suomessa. Tutkimusmenetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä, vertailevaa tutkimusta ja havainnointia. Dokumenttianalyysin avulla tarkasteltiin muun muassa nykyisiä yhteiskäyttöratkaisuja ja niiden soveltuvuutta erilaisille käyttäjille sekä kaupunkiliikkumista käsitteleviä aineistoja. Vertailevassa tutkimuksessa perehdyttiin nykyisten yhteiskäyttöisten sähköpyörien tarjontaan ja analysoitiin lisäksi yksityiskäyttöön tarkoitettuja esteettömämpiä malleja. Näiden menetelmien avulla tunnistettiin puutteita esteettömyydessä ja tarjonnan monipuolisuudessa, ja havainnointi vahvisti näitä havaintoja.
Tiedonhankinnan pohjalta laadittiin yhteenveto, joka toimi tarkennetun muotoilutehtävänannon perustana. Varsinainen muotoiluprosessi toteutettiin systemaattisesti jakamalla se suunniteltavan tuotteen rakenteen mukaisiin osiin, jolloin tuoterakenne ohjasi suunnittelua.
Prosessin tuloksena syntynyt yhteiskäyttöinen mikroliikkumisen konsepti on nykyisiä ratkaisuja esteettömämpi, ja siinä korostuvat vakaus, yksinkertaisuus sekä huollettavuus ja korjattavuus. Konsepti vastaa tunnistettuihin käyttäjätarpeisiin ja voi toimia vaihtoehtona henkilöautolle arjen liikkumisessa. Konseptista tuotettiin kattavat visualisoinnit, mittakuvat ja käyttötilannekuvaukset.
Työn perusteella voidaan todeta, että esteettömyyden systemaattinen huomioiminen laajentaa merkittävästi yhteiskäyttöisten mikroliikkumisvälineiden mahdollisuuksia. Konsepti on suunniteltu täyttämään nykyiset lainsäädännölliset vaatimukset, ja se tukee EU:n kestävän kehityksen tavoitteita sekä kiertotalouden periaatteita. Työ osoittaa, että esteettömyys voidaan integroida osaksi jaettuja mikroliikkumisvälineitä ilman, että käytettävyys tai toiminnallisuudet heikkenevät. Lisäksi se tarjoaa hyvän pohjan jatkokehitykselle ja uusien ratkaisujen suunnittelulle.
Työ toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen, ja ne loivat pohjan suunnitteluprosessille. Taustatyössä tarkasteltiin yhteiskäyttöisten mikroliikkumisvälineiden suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä, kuten käyttöympäristöä, käyttäjätarpeita, EU-tason säädöksiä ja tavoitteita sekä sähköisten liikkumisvälineiden lainsäädäntöä Suomessa. Tutkimusmenetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä, vertailevaa tutkimusta ja havainnointia. Dokumenttianalyysin avulla tarkasteltiin muun muassa nykyisiä yhteiskäyttöratkaisuja ja niiden soveltuvuutta erilaisille käyttäjille sekä kaupunkiliikkumista käsitteleviä aineistoja. Vertailevassa tutkimuksessa perehdyttiin nykyisten yhteiskäyttöisten sähköpyörien tarjontaan ja analysoitiin lisäksi yksityiskäyttöön tarkoitettuja esteettömämpiä malleja. Näiden menetelmien avulla tunnistettiin puutteita esteettömyydessä ja tarjonnan monipuolisuudessa, ja havainnointi vahvisti näitä havaintoja.
Tiedonhankinnan pohjalta laadittiin yhteenveto, joka toimi tarkennetun muotoilutehtävänannon perustana. Varsinainen muotoiluprosessi toteutettiin systemaattisesti jakamalla se suunniteltavan tuotteen rakenteen mukaisiin osiin, jolloin tuoterakenne ohjasi suunnittelua.
Prosessin tuloksena syntynyt yhteiskäyttöinen mikroliikkumisen konsepti on nykyisiä ratkaisuja esteettömämpi, ja siinä korostuvat vakaus, yksinkertaisuus sekä huollettavuus ja korjattavuus. Konsepti vastaa tunnistettuihin käyttäjätarpeisiin ja voi toimia vaihtoehtona henkilöautolle arjen liikkumisessa. Konseptista tuotettiin kattavat visualisoinnit, mittakuvat ja käyttötilannekuvaukset.
Työn perusteella voidaan todeta, että esteettömyyden systemaattinen huomioiminen laajentaa merkittävästi yhteiskäyttöisten mikroliikkumisvälineiden mahdollisuuksia. Konsepti on suunniteltu täyttämään nykyiset lainsäädännölliset vaatimukset, ja se tukee EU:n kestävän kehityksen tavoitteita sekä kiertotalouden periaatteita. Työ osoittaa, että esteettömyys voidaan integroida osaksi jaettuja mikroliikkumisvälineitä ilman, että käytettävyys tai toiminnallisuudet heikkenevät. Lisäksi se tarjoaa hyvän pohjan jatkokehitykselle ja uusien ratkaisujen suunnittelulle.
