Enter Value : arvo ja identiteetti numeron takana

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin numeroiden suhdetta identiteettiin, aikaan ja ikääntymisen kokemuksiin. Työn lähtökohtana oli oma ikä sekä tilastollinen elinajanodote, joiden kautta pohdittiin, mitä numerot kertovat ihmisestä ja mitä ne jättävät kertomatta. Erityisesti työssä keskityttiin naisten ikääntymiseen liittyviin kokemuksiin sekä yhteiskunnallisiin odotuksiin, jotka vaikuttavat käsityksiin arvosta ja identiteetistä.

Tietoperustassa käsiteltiin numeroiden, toiston ja käsitteellisyyden merkitystä taiteessa ja omassa työskentelyssä, sekä tarkasteltiin valittujen taiteilijoiden työskentelyä suhteessa opinnäytetyön taiteelliseen osuuteen.

Taiteellisessa osuudessa toteutettiin keraaminen installaatio, joka koostuu 85 kattoon ripustetusta elementistä. Elementit kuvaavat tilastollista elinajanodotetta vuosina. Elementeistä osa on lasitettu viitaten jo elettyyn elämään ja osa jätetty lasittamattomaksi viittaamaan tulevaan aikaan. Teos käsittelee tilastollisen tiedon ja henkilökohtaisen kokemuksen välistä ristiriitaa sekä pyrkii tekemään abstraktista numerosta konkreetti- sen ja tilallisen kokemuksen.

The thesis examines numbers in relation to identity, time, and experiences of aging. The starting point of the work was the artist’s own age and statistical life expectancy, which served as a framework for reflecting on what numbers can reveal about a person and what they fail to express. Particular attention was given to women’s experiences of aging and to the social expectations that shape perceptions of value and identity.

The theoretical section explores the significance of numbers, repetition, and conceptuality in art and in the artist’s own practice. It also looks into the work of selected artists in relation to the artistic part of the thesis.

The artwork part of the thesis is a ceramic installation consisting of 85 elements suspended from the ceiling. The elements represent statistical life expectancy in years. Some of the elements are glazed, referring to life already lived, while others are left unglazed to suggest time in the future. The work examines the conflict between statistical data and personal experience, while attempting to give abstract numbers a concrete and spatial form.