Johtamisen vaikutus työhyvinvointiin ohjaajien kokemana lastensuojelun sijaishuollossa
Mäntynen, Johanna; Enström, Paula (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051111086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051111086
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia johtamisen vaikutusta työhyvinvointiin vaativan ja erityisen tuen sijaishuollossa ohjaajien kokemana. Tavoitteena opinnäytetyössä oli saada tietoa johtamisen vaikutuksesta henkilökunnan työhyvinvointiin. Opinnäytetyön työelämän yhteistyökumppanina toimi sijaishuollon vaativan ja erityisen tuen lastensuojeluyksikkö, joka halusi pysyä nimettömänä. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat 1. Miten työntekijät kokevat johtamisen vaikuttavan työhyvinvointiinsasijaishuollossa? 2. Mitkä tekijät johtamisessa tukevat työntekijän hyvinvointia?
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnista, johtamisesta ja lastensuojelun sijaishuollosta. Teoria osuudessa käytiin läpi johtamista, johtamisen malleja ja tyylejä, johtamisen vaikutusta työhyvinvointiin sekä työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyö toteuttiin laadullisena sähköisenä haastattelututkimuksena. Aineisto hankittiin sähköpostitse henkilökunnalle lähetettävän teemahaastattelun avulla. Haastattelun kysymykset olivat avoimia ja koskivat haastateltujen omakohtaisia kokemuksia johtamisen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella esihenkilön läsnäolo, luottamus ja palaute muodostivat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin vahvistamisessa. Erityisesti kasvokkain tapahtuva esihenkilön tapaaminen korostui merkityksellisenä. Lisäksi viestinnän merkitys nousi esiin työhyvinvoinnin kannalta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnista, johtamisesta ja lastensuojelun sijaishuollosta. Teoria osuudessa käytiin läpi johtamista, johtamisen malleja ja tyylejä, johtamisen vaikutusta työhyvinvointiin sekä työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyö toteuttiin laadullisena sähköisenä haastattelututkimuksena. Aineisto hankittiin sähköpostitse henkilökunnalle lähetettävän teemahaastattelun avulla. Haastattelun kysymykset olivat avoimia ja koskivat haastateltujen omakohtaisia kokemuksia johtamisen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella esihenkilön läsnäolo, luottamus ja palaute muodostivat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin vahvistamisessa. Erityisesti kasvokkain tapahtuva esihenkilön tapaaminen korostui merkityksellisenä. Lisäksi viestinnän merkitys nousi esiin työhyvinvoinnin kannalta.