Varhaiskasvatuksen sosionomin työn vahvuudet ja haasteet Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tarkastella varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaa ja sen vahvuuksia sekä haasteita. Tavoitteena oli kerätä tietoa työn pito- ja vetovoimatekijöistä Helsingin kaupungilta. Opinnäytetyö tuotti uutta näkemystä Socially Sustainable Early Childhood Education Future -hankkeeseen. Tietoperusta koostui varhaiskasvatuksesta, sosionomin tehtävänkuvasta ja varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisen kompetensseista sekä sosiaalipedagogiikasta. Opinnäytetyö esitteli Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa ja Helsinkiä työnantajana. Tietoperusta antoi laajaa näkemystä sosionomin ammattikuvaan.

Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja havainnoinnilla. Opinnäytetyön keskeiset tulokset osoittivat, että sosiaalipedagoginen osaaminen ja palveluverkoston tuntemus olivat varhaiskasvatuksen sosionomin merkittävimpiä vahvuuksia. Havainnot vahvistavat, että lapsen ja perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen näyttäytyi vahvuutena.

Haasteina varhaiskasvatuksen sosionomit tulkitsivat ammatti-identiteetin epäselvyyden, sillä työnkuva vaihteli eri toimipaikoissa. Lisäksi SAK-ajan (suunnittelu-, arviointi ja kehittämisajan) puuttuminen virallisesti sosionomin työajasta ymmärrettiin merkityksellisenä epäkohtana. Aineistosta ilmenee, että riittämättömät resurssit muodostavat psykososiaalisen kuormitustekijän, joka haastaa henkilöstön työhyvinvoinnin toteutumista.

Pito- ja vetovoimaan vaikuttivat monet tekijät, kuten esihenkilön ja työyhteisön tuki, työn edut sekä osaamisen arvostaminen. Niinpä työkavereiden kollegiaalinen tuki todettiin voimavaraksi, mihin Helsingin kaupunki kannustaa työntekijöitään. Samoin opinnäytetyö osoitti, että Helsingin kaupungin työsuhde-edut ja ammatilliset täydennyskoulutusmahdollisuudet ovat kilpailukykyisiä ja vetovoimaisia. Johtopäätöksenä pääteltiin, että tutkimuksia varhaiskasvatuksen sosionomin ammatista tarvitaan jatkossa työnkuvan kehittämiseksi.