Reflektoiva työote asiantuntijan työssäoppimisen ajurina

Abstract

Uudistumiskyky varmistaa yrityksen kilpailukyvyn. Organisaatio oppii työntekijöidensä kautta. Muutosten tahdin yhä kiihtyessä oppimistarpeitakin syntyy yhä nopeammin ja oppiminen saattaa aiheuttaa ristiriitaisiakin tunteita. Toisaalta oppimistarpeet haastavat arjen kiireiden keskellä, mutta toisaalta syntyy myös onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia eli oppimisen iloa. Työuran aikana oppimisen painopiste keskittyy suurelta osin työskentelyn yhteyteen. Muodolliset koulutukset ovat vain murto-osa oppimisesta ja epämuodollinen oppiminen onkin asiantuntijana kehittymiselle varsin merkityksellistä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten oppiminen mahdollistuu työyhteisössä asiantuntijatyön kontekstissa. Tietoperustan keskeiset teemat käsittelevät työssä oppimisen kokonaisuutta yksilön, tiimin ja organisaation oppimisen näkökulmasta pureutuen erityisesti kokemuksesta oppimisen ja reflektion merkitykseen ja prosesseihin. Ihmisten välinen avoin vuorovaikutus edesauttaa osaamisen siirtymistä ja uuden yhteisen osaamisen rakentumista. Tiimin yhteistyön toimivuus vaikuttaakin merkittävästi työssä oppimiseen. Organisaatio luo puitteet tarjoamalla oppimista tukevia rakenteita ja käytän teitä sekä johdon ja esihenkilöiden tuen.

Tutkimuksen toimeksiantajana toimii keskisuuri taloushallinnon alan kotimainen palvelu yritys. Tutkimuksen kohteena on yrityksen suurin asiantuntijaryhmä, joka toimii tiimeissä pääosin etätyöympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena on oppimisen haasteiden ja toimi vien käytäntöjen tunnistaminen. Sähköisellä kyselyllä kartoitettiin asiantuntijoiden ajatuksia oppimisesta ja tiedon kulusta eli työpaikasta oppimisympäristönä. Kysely analysoitiin aineistolähtöisesti ja esiin nousseet aiheet jaoteltiin teemoihin. Tuloksiin syvennyttiin pienryhmälle järjestetyssä yhteiskehittämisen työpajassa, jossa yhdessä määriteltiin opinnäytetyön kehittämisen kohteeksi positiivinen oppimiskulttuuri. Myös työpajan jälkeen työstetyt kehittämisideat jaoteltiin teemoihin ja niiden avulla löydettiin kehittämiskohteita sekä yksilön että tiimin oppimisen edistämiseksi. Kehittämisideoina esitettiin oppimissuunnitelmaa sekä tiimin reflektointitilaisuuden vastuumatriisia.

Johtopäätöksenä todetaan, että työssäoppiminen mahdollistuu yksilön ja työyhteisön yhteistyöllä, jossa on yhteinen tahtotila kehittyä. Asiantuntijuuteen kuuluu kehitysmyönteisyys ja osaamisen arvostaminen. Reflektointi toimii ketterän oppimisen mahdollistajana ja varmistaa osaltaan, että kokemuksista opitaan. Reflektio tekee myös näkyväksi epämuodollisia oppimiskokemuksia, joiden osuus työssäoppimisesta on merkittävä. Yhteistyön toimivuus, jokaisen ammattitaidon arvostaminen ja oppimisen ilo vahvistavat positiivista oppimiskulttuuria.