Arjen valinnat ja turvallisuus: käyttäytymistiede työturvallisuuskulttuurin vahvistajana
Nadja, Tenttula (2026)
Nadja, Tenttula
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051512350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051512350
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa työturvallisuuskulttuuria logistiikkakeskuksen arjessa käyttäytymistieteellisen ymmärryksen avulla. Työ perustuu logistiikkakeskuksen toimeksiantoon. Kehittämistehtävänä on tunnistaa tekijöitä, jotka heikentävät vaaratilanteista ja virheistä ilmoittamista, selittää työturvallisuusohjeiden ja käytännön välistä kuilua sekä löytää keinoja, joilla työntekijöiden turvallista käyttäytymistä voidaan tukea ja mahdollistaa arjessa.
Teoreettinen viitekehys muodostuu työturvallisuuden ja työturvallisuuskulttuurin periaatteista, organisaatiokulttuurin muutosmalleista sekä käyttäytymistieteellisistä näkökulmista. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena teemahaastattelun avulla. Aineisto on analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, joka mahdollistaa arjen toimintaan liittyvien kokemusten ja tulkintojen jäsentämisen osaksi käyttäytymistieteellistä ja kulttuurista viitekehystä.
Keskeisenä tuloksena työ osoittaa, että turvallisuushaasteet kytkeytyvät syvälle juurtuneisiin ajattelun ja vuorovaikutuksen rakenteisiin. Turvallisuuden toteutumista heikentäviä tekijöitä ovat muun muassa epäviralliset sosiaaliset normit, kiireen ja rutiinien kaventama huomio sekä useat kognitiiviset vinoumat, jotka ohjaavat päätöksentekoa tilanteissa, joissa riskit eivät ole selkeästi näkyvissä.
Johtopäätökset korostavat, että turvallisuuskulttuurin vahvistaminen edellyttää sekä toiminnan rakenteiden tarkistamista että työntekijöiden päätöksentekoa muokkaavien ilmiöiden syvällistä ymmärtämistä. Kehittämistyössä keskeistä on rakentaa toimintaa ohjaavia polkuja, jotka tukevat toivotun käyttäytymisen luontevaa omaksumista. Työ painottaa esihenkilötyön roolia, tarkoituksenmukaisten viestintätapojen valintaa sekä sosiaalisten normien huomioon ottamista. Osallistuva toimintakulttuuri vahvistuu, kun työntekijät kokevat turvallisuuden henkilökohtaisesti merkitykselliseksi ja tunnistavat omat vaikutusmahdollisuutensa arjessa.
Työn konkreettisena tuotoksena on laadittu kehitystiimille suunnattu muistilista, joka kokoaa yhteen tutkimuksen tuottamat keskeiset havainnot ja tukee käytännön kehittämistyötä. Työn sisällä muistilista jäsentää turvallisuuteen vaikuttavat ilmiöt kulttuurisiksi paradigmoiksi ja tarjoaa huomioon otettavia kohteita, jotka edistävät turvallisen käyttäytymisen vahvistamista. Laajennettu, ilmiökohtainen versio on liitetty työn loppuun.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa voi hyödyntää laajasti organisaation suunnittelussa, sillä se auttaa havaitsemaan ne tekijät, jotka vaikuttavat arjen turvallisuuskäyttäytymiseen. Havainnot tukevat esihenkilöiden, perehdytyksen ja sisäisen viestinnän vastuuhenkilöiden työtä sekä kaikkien niiden asiantuntijoiden toimintaa, jotka osallistuvat työturvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen. Tulokset vahvistavat organisaation kykyä kehittää rakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat turvallisuuden toteutumista arjessa.
Teoreettinen viitekehys muodostuu työturvallisuuden ja työturvallisuuskulttuurin periaatteista, organisaatiokulttuurin muutosmalleista sekä käyttäytymistieteellisistä näkökulmista. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena teemahaastattelun avulla. Aineisto on analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, joka mahdollistaa arjen toimintaan liittyvien kokemusten ja tulkintojen jäsentämisen osaksi käyttäytymistieteellistä ja kulttuurista viitekehystä.
Keskeisenä tuloksena työ osoittaa, että turvallisuushaasteet kytkeytyvät syvälle juurtuneisiin ajattelun ja vuorovaikutuksen rakenteisiin. Turvallisuuden toteutumista heikentäviä tekijöitä ovat muun muassa epäviralliset sosiaaliset normit, kiireen ja rutiinien kaventama huomio sekä useat kognitiiviset vinoumat, jotka ohjaavat päätöksentekoa tilanteissa, joissa riskit eivät ole selkeästi näkyvissä.
Johtopäätökset korostavat, että turvallisuuskulttuurin vahvistaminen edellyttää sekä toiminnan rakenteiden tarkistamista että työntekijöiden päätöksentekoa muokkaavien ilmiöiden syvällistä ymmärtämistä. Kehittämistyössä keskeistä on rakentaa toimintaa ohjaavia polkuja, jotka tukevat toivotun käyttäytymisen luontevaa omaksumista. Työ painottaa esihenkilötyön roolia, tarkoituksenmukaisten viestintätapojen valintaa sekä sosiaalisten normien huomioon ottamista. Osallistuva toimintakulttuuri vahvistuu, kun työntekijät kokevat turvallisuuden henkilökohtaisesti merkitykselliseksi ja tunnistavat omat vaikutusmahdollisuutensa arjessa.
Työn konkreettisena tuotoksena on laadittu kehitystiimille suunnattu muistilista, joka kokoaa yhteen tutkimuksen tuottamat keskeiset havainnot ja tukee käytännön kehittämistyötä. Työn sisällä muistilista jäsentää turvallisuuteen vaikuttavat ilmiöt kulttuurisiksi paradigmoiksi ja tarjoaa huomioon otettavia kohteita, jotka edistävät turvallisen käyttäytymisen vahvistamista. Laajennettu, ilmiökohtainen versio on liitetty työn loppuun.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa voi hyödyntää laajasti organisaation suunnittelussa, sillä se auttaa havaitsemaan ne tekijät, jotka vaikuttavat arjen turvallisuuskäyttäytymiseen. Havainnot tukevat esihenkilöiden, perehdytyksen ja sisäisen viestinnän vastuuhenkilöiden työtä sekä kaikkien niiden asiantuntijoiden toimintaa, jotka osallistuvat työturvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen. Tulokset vahvistavat organisaation kykyä kehittää rakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat turvallisuuden toteutumista arjessa.
